Uusi tutkimusjulkaisu valottaa uskonnon ja valtion suhteiden kehittymistä

Uskonnonvapaus on yksi länsimaisen demokratian kivijaloista. Lailla säädetty oikeus valita oma uskontonsa oli historiallisesti merkittävä murros suomalaisessa yhteiskunnassa. Uusi tutkimusjulkaisu Kirkko yhteiskunnassa – suhteet ja rajapinnat tarttuu kirkon ja valtion suhteiden problematiikkaan, kun Suomen ensimmäinen uskonnonvapauslaki tänä vuonna täyttää 100 vuotta.  

Kirja julkistetaan tiistaina 5.9. klo 12.30–14 Eteläranta 8:ssa Helsingissä (Mikael-sali). Julkistamistilaisuuteen ilmoittautuminen 31.8. mennessä.

Kirkko yhteiskunnassa -julkaisu perustuu Kirkon tutkimuksen ja koulutuksen tutkimushankkeeseen, jonka kehystävänä näkökulmana on kirkko uskonnollisena toimijana yhteiskunnassa. Kirjan tarkoituksena on päivittää käsitystä uskonnonvapauden oikeudellisesta kehityksestä ja nykytilasta sekä uskonnon ja valtion välisten suhteiden kehittymisestä ja tulevaisuudesta. Lainsäädännön lisäksi käsittelyssä ovat arvokysymykset, kirkon suhde erilaisiin yhteiskunnallisiin instituutioihin sekä poliittinen vaikuttaminen. 

Suomalaiset toivovat kirkon ja viranomaisten kriisinhallinnallisen yhteistyön näkyvän myös lainsäädännössä 

Kirkkojen yhteiskunnallisista tehtävistä kriisinhallintaan osallistuminen saa varsin laajan tuen suomalaisilta, mikä havaittiin tuoreessa Gallup Ecclesiastica 2022 -tutkimuksessa. Veli-Matti Salminen nostaa artikkelissaan esille sen, että noin puolet suomalaista toivoo myös lainsäädännöllistä velvoitetta kirkkojen yhteistyölle viranomaisten kanssa kriisitilanteissa. Havainto on yllättävä siihen nähden, että kirkkojen julkisoikeudellisen erityisaseman purkamiseen kohdistuu nykytilanteessa merkittävää painetta. 

Hautaustoimi on yksi yhteiskunnallisista instituutioista, joka on Suomessa kiinnittynyt vakaasti kristilliseen perinteeseen. Siihenkin kohdistuu muutostoiveita, kuten Leena Sorsa osoittaa artikkelissaan. Erilaiset hautaustavat ja -toiveet lisääntyvät yksilöllisyyden korostuessa. Sorsa painottaa yhteydenpidon hautaustoimen ja lainsäätäjien kesken olevan tärkeää, jotta toimiala tai sitä ohjaava lainsäädäntö eivät jää paikoilleen esimerkiksi, kun hautaustavat kehittyvät. Uskonnonvapauden toteutuminen vaatii myös uskontojen ja katsomuksellisten yhteisöjen keskinäistä yhteydenpitoa ja keskustelua. 

Yhteiskunnan kulttuurinen ja katsomuksellinen moninaisuus kohdistaa muutospaineita uskonnon ja valtion välisten suhteiden järjestämiseen. Pasi Saukkonen esittää artikkelissaan Suomen luterilaisen kirkon ja valtion suhteen malliksi katsomuksellisesti neutraalin valtion uskonnollista moniarvoisuutta. Siinä uskonnolliset yhteisöt kuuluvat tasavertaisesti kansalaisyhteiskuntaan ja valtio takaa oikeuden kuulua tai olla kuulumatta uskonnollisiin yhteisöihin. Uskontojen ja katsomusten moninaisuus sekä niiden symbolinen merkitys ihmisille ja yhteiskunnalle tunnustetaan. 

Kirkko yhteiskunnassa: suhteet ja rajapinnat julkaistaan Suomen ev.-lut. kirkon tutkimusjulkaisuja -sarjassa, ja se on saatavissa Kirkon julkaisut -palvelusta.  

Lisätietoja: 
Veli-Matti Salminen, Kirkon tutkimus ja koulutus, p. 040 1424896, veli-matti.salminen@evl.fi  
Isto Peltomäki, Helsingin yliopisto, isto.peltomaki@helsinki.fi