Täysistunto: Askelmerkkejä strategiasta konkretiaan -dokumentti vie kirkon digitalisaatiostrategiaa käytännön tasolle

Kirkon digitalisaatiostrategia on valmistunut. Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi kokouksessaan 26.8.2026 strategian viimeisen osan, Askelmerkkejä strategiasta konkretiaan: Ihmislähtöisiä kirkon palveluita digitaalisesti -dokumentin.

Digitalisaatiostrategia tukee kirkon perustehtävää kehittämällä ihmislähtöisiä, saavutettavia ja digiturvallisia palveluja. Strategian kokonaisuus muodostuu kolmesta osasta: Ihmislähtöisiä kirkon palveluita digitaalisesti -yleisosasta, nyt hyväksytystä Askelmerkkejä strategiasta konkretiaan -dokumentista sekä toimenpidesuunnitelmasta vuosille 2031–2041.

Nyt hyväksytty dokumentti konkretisoi, millaisilla toimenpiteillä kirkon digitalisaatiostrategian yleisosassa asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa seurakunnissa, tuomiokapituleissa ja Kirkkohallituksessa. Päätös toimenpiteistä on niillä itsellään.

Täysistunnon hyväksynnän jälkeen dokumentti lähtee tuotantoon ja julkaistaan Kirkko ja toiminta -julkaisusarjassa suomeksi ja ruotsiksi.

Lisätiedot: projektipäällikkö Katri Meripaasi, katri.meripaasi@evl.fi, p. 050 3366 345, tietohallintojohtaja Anni Rinne 040 1581 023, anni.rinne@evl.fi

Loppuraportti: Hautaustoimen hintojen alaraja tulisi selvittää

Kirkkohallituksen nimeämä valtion rahoituksen jakoperusteiden uudistuksen vaikutuksia arvioinut seurantaryhmä esittää loppuraportissaan, että seurakuntien asettamille hautaustoimen hinnoille selvitetään mahdollisuutta säätää alaraja.

Loppuraportti käsittelee valtion rahoituksen jakoperusteiden uudistamisen vaikutuksia seurakuntatalouksiin. Kirkkohallituksen täysitunto antaa loppuraportin ilmoituksena kirkolliskokoukselle. Loppuraportti toteaa, että uudet jakoperusteet ovat kokonaisuutena selkeä parannus aiempaan.

Seurantaryhmän ajatus hautaustoimen minimihinnasta perustuu havaintoon siitä, että eri seurakuntien hautaustoimen hinnat eroavat vahvasti toisistaan. Minimihinta varmistaisi räikeimpien erojen tasaamisen hautaustoimen hinnoissa seurakuntien välillä. Seurakuntien hautaustoimen hinnoittelu tulee jatkossakin perustua omakustannushinnoitteluun eikä hautaustoimen toimintoja voida rahoittaa kirkollisverolla, loppuraportti muistuttaa.

Seurantaryhmä esittää, että vuoden 2027 talousarviossa tarkistetaan kulttuuriperintöindeksin siunauskappeleita koskevaa painokerrointa ja että jakoperusteiden uusimisen siirtymäkautta jatketaan ainakin vuoden 2027 osalta.

Seurantaryhmä antoi väliraporttinsa kirkolliskokoukselle toukokuussa 2026. Kirkolliskokous otti tuolloin kantaa siirtymäajan jatkamiseen eikä puoltanut jatkoa. Kirkolliskokous päätti uusista jakoperusteista marraskuussa 2024.

Lisätiedot:
Kirkkoneuvos Juha Tuohimäki, juha.tuohimaki@evl.fi, p. 050 347 4728

Kirkkohallitus: Uskonnollisten yhteisöjen asemaa Ahvenanmaan itsehallintolakiesityksessä tarkennettava

Kirkkohallitus antaa oikeusministeriölle lausunnon hallituksen esityksestä Ahvenanmaan uudeksi itsehallintolaiksi. Lausunnossa kiinnitetään huomiota lakiesityksessä esiintyvään epäselvyyteen Suomessa toimivien uskonnollisten yhteisöjen lainsäädännöllisestä asemasta sekä uskonnonvapauden tasapuoliseen toteutumiseen koko valtakunnassa.

Lausunnossa nostetaan esiin myös hautaustoimeen liittyviä havaintoja ja todetaan, että monet lakiesityksessä käytetyt käsitteet edellyttävät tarkennusta.

Lakiesitys tuo aiempaa selkeämmin esiin lainsäädäntövallan jakautumisen eduskunnan ja Ahvenanmaan välillä sekä rajaa asiat, joita koskeva lainsäädäntövalta voidaan tavallisella eduskunnan lainsäätämisjärjestyksellä siirtää Ahvenanmaalle. Kirkkoa koskevia asioita ovat hautaustoimi, väestökirjanpito sekä kulttuuriperintöasiat.

Mahdollisessa lainsäädäntövallan siirrossa ja Ahvenanmaalle siirretyn lainsäädäntövallan käytössä on otettava huomioon perustuslain 76 § ja kirkkolain säädökset.

Lakiesityksessä ehdotetaan kokonaan uuden Ahvenanmaan itsehallintolain säätämistä. Laki korvaisi vuoden 1991 itsehallintolain ja olisi neljäs itsehallintolaki. Esitys ei muuta itsehallinnon nykyistä asemaa valtiojärjestyksessä. Sen tarkoituksena on selkeyttää itsehallintolain suhdetta perustuslakiin.

Lisätiedot:
Rekisterijohtaja Tuomo Kahenvirta, tuomo.kahenvirta@evl.fi, p. 040 530 2068

Kirkkohallituksen Talous ja ICT -osaston johtajan virka auki

Kirkkohallituksen Talous ja ICT -osaston johtajan viran täyttöprosessi käynnistetään. Virka pyritään täyttämään 1.1.2027 alkaen.

Kirkkohallituksen talousosaston johtaja Juha Tuohimäki on irtisanoutunut virastaan 1.1.2027 alkaen.

Viran täytön valmistelu- ja haastatteluryhmään kuuluvat kansliapäällikkö Niilo Pesonen ja henkilöstöpäällikkö Sari Kiili. Täysistunto nimesi virantäytön valmistelu- ja haastatteluryhmään jäsenistään Kari Aakulan ja Hannu Kallungin. Sihteeriksi kutsutaan palvelupäällikkö Tuija Korva.

Kirkkohallituksen johtavien virkojen täyttämisestä päättää kirkkohallituksen täysistunto.

Lisätiedot: palvelupäällikkö Tuija Korva, tuija.korva@evl.fi, p. 050 342 7686

Pro ecclesia -mitalin sääntöihin muutoksia

Täysistunto tarkensi Pro ecclesia -mitalin sääntöjen sanamuotoa.

Sanamuotoa tarkennettiin niin, että kirkkohallitus voi myöntää Pro ecclesia -mitalin henkilölle, joka on erityisen ansioitunut kirkon työssä sen eri tasoilla. Sääntöjä muutetaan myös siten, että mitalia voidaan myöntää noin viisi kappaletta vuodessa. Aiempi sanamuoto oli enintään viisi kappaletta vuodessa.

Täysistunto äänesti sanamuodosta.

Kirkkohallituksen täysistunto jakaa mitalin kunniamerkkiasiain neuvottelukunnan esityksestä. Merkin jakamisessa noudatetaan edelleen tiukkaa harkintaa.

Seurakuntatyön kunniamerkki perustettiin vuonna 2005 ja muutettiin Pro ecclesia -mitaliksi vuonna 2015. Vuosina 2007–2026 kunniamerkkejä on jaettu yhteensä 94 kappaletta.

Lisätiedot: Kansliapäällikkö Niilo Pesonen, yhteydenotot: erityisavustaja Laura Huovinen p. 040 636 0933, laura.huovinen@evl.fi

Täysistunto käsitteli seurakuntaliitoksista tehtyjä valituksia

Helsingin hallinto-oikeus on jättänyt tutkimatta valituksen, joka koski Kirkkohallituksen päätöstä (27.5.2026) lakkauttaa Merimaskun ja Rymättylän seurakunnat ja liittää ne Naantalin seurakuntaan 1.1.2027 alkaen. Hallinto-oikeus ei tutki valitusta, koska valittajilla ei ole valitusoikeutta.

——–

Kirkkohallitus vaatii Helsingin hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa Kustavin ja Taivassalon seurakuntien valituksen hylkäämistä. Valitus koskee kirkkohallituksen päätöstä (14.4.2026) lakkauttaa Kustavin, Taivassalon ja Vehmaan seurakunnat vuoden 2026 lopussa ja perustaa Vakka-Suomen seurakunta vuoden 2027 alusta.

Seurakunnat vaativat muotovirheeseen vedoten muun muassa päätöksen kumoamista ja asian palauttamista Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin uudelleen käsiteltäväksi.

Kirkkohallituksen mukaan kyse ei ole muotovirheestä. Kirkkohallitus ei ole seurakuntajaon muuttamista koskevassa asiassa valmisteleva toimielin, eikä Kirkkohallitukselle suoraan toimitettua seurakuntajaon muuttamista koskevaa aloitetta voida ottaa käsittelyyn Kirkkohallituksessa.

—————-

Kirkkohallitus esittää Helsingin hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa, että Pyhärannan seurakunnan lakkauttamista ja Rauman seurakuntaan liittämistä koskeva valitus jätetään tutkimatta. Hallinto-oikeus on pyytänyt Kirkkohallitukselta lausuntoa valituksen takia. Kirkkohallituksen mukaan valittajilla ei ole asiassa valitusoikeutta.

Kirkkohallitus vaatii valituksen hylkäämistä kokonaisuudessaan, jos hallinto-oikeus katsoo, että valittajilla on valitusoikeus.

Kirkkohallitus päätti huhtikuussa 2026, että Pyhärannan seurakunta lakkautetaan vuoden 2026 lopussa ja liitetään Rauman seurakuntaan vuoden 2027 alusta.

Lisätiedot: taloussuunnittelupäällikkö Johanna Simpanen, p. 050 432 3323, johanna.simpanen@evl.fi; juristi Hilla Haajanen, hilla.haajanen@evl.fi. p. 040 151 1805