20.11.2026 Seurakuntavaalit 2026: Nuorten äänestysinto kasvoi, nuoria luottamushenkilöitä aiempaa enemmän Vuoden 2026 seurakuntavaalien vahvistettu valtakunnallinen äänestysprosentti on 14,1. Edellisissä, vuoden 2022 vaaleissa äänestysprosentti oli 12,7. Seurakuntavaalien äänestysaktiivisuuden pitkään jatkunut lasku näyttäisi nyt taittuneen. Toinen merkittävä muutos nähtiin nuorten päättäjien osuudessa: se nousi merkittävästi. Lähes puolet nuorista ehdokkaista tuli valituksi Nuorten 18–29-vuotiaiden osuus kirkkovaltuustoihin ja seurakuntaneuvostoihin valituista päättäjistä kasvoi merkittävästi. Kun edellisellä kaudella nuorten osuus luottamushenkilöistä oli 4,2 prosenttia, se nousi nyt 6,4 prosenttiin. Lähes puolet 18–29-vuotiaista ehdokkaista tuli valituksi. Heidän yhteenlaskettu määränsä kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston vaaleissa oli 437. Seurakuntavaalit ovat ainoat valtakunnalliset vaalit, joissa jo 16-vuotiailla on äänioikeus. 16–17-vuotiaiden äänestysprosentti nousi ja oli nyt 8,5 %. Vuoden 2022 vaaleissa jäätiin alle seitsemään (6,6). ”Seurakuntiin perustettujen nuorten vaikuttajaryhmien merkitys oli näissä vaaleissa suuri. Eri puolilta Suomea kokoontuneet nuoret vaikuttajat päättivät alkuvuoden kokoontumisessaan panostaa nimenomaan seurakuntavaaleihin. Tämä näkyy paitsi tuloksissa, myös siinä, miten media noteerasi nuorten tulon seurakuntavaalikentälle”, seurakuntavaalien projektipäällikkö Annmari Salmela kertoo. ”Vaikuttajaryhmät antavat rakenteellista tukea nuorten osallisuudelle. Nämä rakenteet sekä jo 16-vuotiaiden äänioikeus tukevat nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa. Tämä on merkittävä asia, sillä monissa tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota siihen, ettei nuorten ääni välttämättä kuulu päätöksenteossa”, sanoo Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön johtaja Hanna Salomäki. Nuoret saivat 179 paikkaa kirkkovaltuustoihin. Seurakuntayhtymien yhteisiin kirkkovaltuustoihin paikkoja saatiin 89 ja seurakuntaneuvostoihin 169 paikkaa. Seurakuntaneuvostoissa nuorten päättäjien osuus on 10,2 prosenttia. Pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymissä nähtiin merkittävä muutos: Espoossa nuoria, alle 30-vuotiaita ehdokkaita pääsi läpi 25, kun heitä edellisissä vaaleissa pääsi läpi kymmenen. Helsingissä uuteen yhteiseen kirkkovaltuustoon valittiin 11 alle 30-vuotiasta valtuutettua, kun väistyvässä valtuustossa heitä on ollut kuusi. Vantaan seitsemän seurakunnan seurakuntaneuvostoihin valittiin yhteensä yhdeksän alle 30-vuotiasta, joten sadan seurakuntaneuvostopaikan kokonaismäärästä heidän osuutensa on yhdeksän prosenttia. Myös esimerkiksi Tampereella nuorista ehdokkaista valituiksi tuli 16, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Nyt valittujen luottamushenkilöiden keski-ikä on 57 vuotta eli sama kuin vuoden 2022 vaaleissa. Valituista suurin ikäryhmä 60–69-vuotiaat. Vaaleissa valittiin 5930 luottamushenkilöä 329 seurakuntaan. Luottamushenkilöitä valittiin seurakuntaneuvostoihin 1665 ja kirkkovaltuustoihin 5165. Näistä itsenäisten seurakuntien kirkkovaltuustoihin valittiin 4016 ja yhteisiin kirkkovaltuustoihin 1149 edustajaa. Uusia luottamushenkilöitä on lähes puolet valituista (46 %), kuten viime vaaleissakin (49 %). Valtuutetuista kirkkovaltuustoissa on naisia 51 % ja miehiä 40 %. Seurakuntaneuvostoissa puolestaan naisten osuus valtuutetuista oli 55 % ja miesten vastaavasti 35 %. Miehet ja naiset eivät vaalien tilastoissa muodosta 100 % valituista, sillä sellaisten ehdokkaiden määrä, jotka eivät ilmoittaneet sukupuoltaan, nousi yli 80 prosenttia. Äänestysprosentin lasku taittui Seurakuntavaalien äänestysaktiivisuuden pitkään jatkunut lasku näyttäisi nyt taittuneen. Äänestysprosentti oli ennätykselliset 17 prosenttia vuonna 2010, jolloin äänioikeuden saivat myös 16–17-vuotiaat. Sen jälkeen suunta on ollut laskeva: vuonna 2014 äänesti 15,5 prosenttia, kun taas vuonna 2018 luku oli 14,4 prosenttia ja vuonna 2022 enää 12,7 prosenttia äänioikeutetuista. ”Viime vuosina uskonto on ollut paljon esillä mediassa. Erityisesti nuorten tapa puhua uskonnosta on avoimempi ja heille uskonto näyttäytyy arkisena ja tavallisena asiana. Lisääntyneen uutisoinnin myötä kirkon toiminnot ovat olleet aiempaa enemmän esillä. Myös seurakuntavaalit saivat aiempaa enemmän huomiota esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Tämän kautta on voitu tavoittaa myös uusia äänestäjiä”, sanoo Hanna Salomäki. ”Seurakuntavaalit myös näkyivät poikkeuksellisen hyvin kautta Suomen. Uskottu, toivottu, rakastettu ja muuta kampanja-aineistoa hyödynnettiin oivaltavasti sekä viestinnässä että mainonnassa”, seurakuntavaalien projektipäällikkö Annmari Salmela toteaa. Aktiivisimmat äänestäjät Vakka-Suomen, Punkalaitumen ja Perhon seurakunnissa Äänestysprosentit nousivat monissa suurissa kaupungeissa. Erot äänestysaktiivisuudessa eri puolilla Suomea ovat suuria. Vilkkaimmin äänestettiin Vakka-Suomen (37,4 %), Punkalaitumen (35,7 %) ja Perhon (33,8 %) seurakunnissa. Äänestysprosentti kohosi yli kolmeenkymmeneen myös Reisjärven (33,6 %), Isojoen (33,0 %) Pihtiputaan (32,9 %), Limingan (32,7 %), Rautavaaran (31,3 %), Lumijoen (31,1 %), Haapajärven (30,6 %) ja Larsmon (30 %) seurakunnissa. Matalin äänestysprosentti oli Lappeenrannan (5,6 %), Lauritsalan (5,9 %) ja Sammonlahden (6,1 %) seurakunnissa. ”Vakka-Suomen ja Pihtiputaan seurakunnat olivat vuoden 2026 seurakuntaliitosseurakuntia. Tällaisessa tilanteessa äänestysaktiivisuus voi korostua, koska jäsenet haluavat varmistaa, että kotiseurakunnan kysymykset näkyvät uudessa kokonaisuudessa”, sanoo Hanna Salomäki. ”Korkeiden äänestysprosenttien ryhmässä on myös perinteisiä, vahvoja äänestysalueita kuten Perho, jossa esimerkiksi vuonna 2014 äänesti jopa 41 prosenttia. Oulun hiippakunnan alueella on myös muita toistuvasti korkean äänestysprosentin seurakuntia.” Hiippakunnista korkein äänestysprosentti oli Lapuan hiippakunnassa, 17,8 (vuoden 2022 vaaleissa 16,3 %) ja matalin Helsingin hiippakunnassa, 11,6 % (9,7 %). Muiden hiippakuntien äänestysprosentit olivat: Oulun hiippakunta 17,0 % (15,4 %), Tampereen hiippakunta 14,9 % (12,6 %), Turun arkkihiippakunta 14,4 % (13,7 %), Porvoon hiippakunta 14,1 % (13,7 %), Espoon hiippakunta 12,6 % (11,4 %), Kuopion hiippakunta 12,3 % (11,0 %) ja Mikkelin hiippakunta 12,2 % (10,9 %). ”Äänestysaktiivisuus on myös aiemmissa vaaleissa ollut korkeinta Lapuan ja Oulun hiippakunnissa, mutta nyt äänestysprosentti kasvoi selvästi myös vähemmän aktiivisilla alueilla. Vähiten äänestysprosentti kasvoi Porvoon hiippakunnassa”, kertoo Kirkon tutkimuksen johtaja Hanna Salomäki. Uudet valtuutetut haluavat uudistaa toimintatapoja ja korostavat vastuullisuutta Seurakuntavaalien vaalikoneeseen vastasi 80 % kaikista ehdokkaista. Vaalikoneen tarkempi analyysi on avoimesti tarkasteltavista verkko-osoitteessa Vaalikoneanalyysi – EVL Plus. Valituksi tulleiden keskuudessa on laaja tuki sille, että kirkon tulee toimia ilmaston ja ympäristön kannalta vastuullisesti silloinkin, kun se edellyttää nykyisten toimintatapojen muuttamista. Tätä koskevaan vaalikonekysymykseen vastasi myönteisesti 84 % valituista. Kaksi kolmesta (67 %) valituksi tulleesta haluaa kirkon panostavan erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin, vaikka se tarkoittaisi resurssien vähentämistä muusta toiminnasta. Vaalikoneeseen vastanneista valituista 82 % näkee tärkeänä sen, että kirkossa on tilaa monenlaisille tavoille uskoa ja toteuttaa hengellisyyttä. Perinteisten toimintatapojen uudistamista kannattaa 68 %, ja panostamista verkkoon ja sosiaalisen mediaan haluaa lisätä 81 % vastanneista. Kysymys samaa sukupuolta olevien parien kirkkovihkimisistä on herättänyt paljon keskustelua niin kirkossa kuin laajemmin julkisuudessakin. Valituksi tulleista 53 % vastasi myönteisesti vaalikoneen kysymykseen ”Kirkon tulisi kaikissa seurakunnissa vihkiä avioliittoon myös samaa sukupuolta olevat” (38 % täysin, 16 % jokseenkin samaa mieltä, 11 % ei osannut sanoa, 8 % jokseenkin ja 27 % täysin eri mieltä). Kanta on käytännössä ennallaan vuoden 2022 vaaleihin verrattuna (52 %). Tarkempaa tietoa nyt valittujen luottamushenkilöiden näkemyksistä saadaan Kirkon tutkimuksen keväällä 2027 toteutettavasta luottamushenkilökyselystä. Itsenäisissä seurakunnissa yhdet vaalit, seurakuntayhtymiin kuuluvissa kahdet Seurakuntayhtymiin kuulumattomissa itsenäisissä seurakunnissa toimitettiin yhdet vaalit, joilla valittiin kirkkovaltuuston jäsenet. Seurakuntayhtymään kuuluvissa seurakunnissa toimitettiin kahdet vaalit. Vaaleilla valittiin jäsenet seurakuntaneuvostoon, joka johtaa seurakunnan toimintaa sekä yhteiseen kirkkovaltuustoon, joka käyttää ylintä päätösvaltaa seurakuntayhtymälle kuuluvissa asioissa. Ehdokkaita oli yhteensä 11 400. Luottamushenkilöt valittiin kaudelle 2027–2030. Sopuvaaleihin päädyttiin 30 seurakunnassa (45 seurakunnassa vuonna 2022). Äänioikeutettuja seurakuntavaaleissa oli hieman vajaa kolme miljoonaa suomalaista ja heistä äänioikeuttaan käytti noin 417 000 äänestäjää. Ennakkoon äänesti 64 prosenttia äänioikeuttaan käyttäneistä (noin 62 % vuoden 2022 vaaleissa). Kuva: Vaalien toteuttamiseen osallistui seurakuntien työntekijöiden lisäksi satoja vapaaehtoisia. Kuva Tikkurilan seurakunnan ennakkoäänestyspaikalta. Jani Karlsson/Kirkon materiaalipankki. Lisätietoja:VaalitulosJohtaja Hanna Salomäki, Kirkon tutkimus, p. 040 183 7020, hanna.salomaki@evl.fiSeurakuntavaalien projektipäällikkö Annmari Salmela, Kirkkohallitus, p. 040 195 6945, annmari.salmela@evl.fiMediatiedustelut ja haastattelupyynnöt myös kirkonviestinta@evl.fi Jaa: facebook twitter LinkedIn https://evl.fi/tiedote/seurakuntavaalit-2026-nuorten-aanestysinto-kasvoi-nuoria-luottamushenkiloita-aiempaa-enemman/ Kopioi linkki