Piispainkokous selvittää ruotsinkielisen Uuden testamentin uuden käännöksen käyttöä

Uuden testamentin uuden ruotsinkielisen käännöksen (NT 2026) käyttöä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa selvitetään. Piispainkokous kävi asiasta lähetekeskustelun 21.10.2026 kokouksessaan.

Ruotsin Pipliaseura julkaisi Uuden testamentin nykykielisen käännöksen syyskuussa 2026. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on tällä hetkellä käytössä kirkolliskokouksen vuonna 2001 hyväksymä käännös Bibel 2000.

Aloitteen asiasta tehnyt Porvoon piispa Bo-Göran Åstrand toivoi aloitteessaan, että piispainkokous selvittää uuden käännöksen ja Bibel 2000:n välisen suhteen mm. seurakuntien koekäytön avulla. Valmistelun tavoitteena on laatia kirkolliskokoukselle esitys, jossa otetaan kantaa siihen, tulisiko NT 2026:n olla kirkon ainoa virallisesti hyväksytty ruotsinkielinen Uuden testamentin käännös vai tulisiko NT 2026:n ja Bibel 2000:n rinnakkainen käyttö mahdollistaa myös jatkossa.

Ruotsin kirkolliskokous pohtii marraskuussa 2026, voiko NT 2026 -käännöstä ja Bibel 2000 -käännöstä käyttää rinnakkain Ruotsin kirkossa.

Lisätietoja: Piispainkokous, Anna-Kaisa Inkala, piispainkokouksen pääsihteeri, anna-kaisa.inkala@evl.fi, p. 050 380 3270

Lähetysjärjestöt ovat noudattaneet perussopimusta ja yhteisiä lähetystyön toimintaperiaatteita

Piispainkokous merkitsi tiedoksi muistiot kuluvan vuoden ohjauskeskusteluista Evankelisen Lähetysyhdistys ELY:n, Lähetysyhdistys Kylväjän, Medialähetys Sanansaattajien, Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen, Suomen Lähetysseuran, Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen, Suomen Pipliaseuran ja Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finlandin kanssa.

Järjestöjen todettiin noudattaneen tarkastelukaudella lähetystyön perussopimusta ja Yhteinen todistus -asiakirjassa esitettyjä lähetystyön toimintaperiaatteita. Kirkon lähetysjärjestöksi hyväksytyt järjestöt ovat allekirjoittaneet kirkkohallituksen kanssa perussopimuksen, jolla ne sitoutuvat kirkon lähetystyön peruslinjaukseen.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetystyöstä tehdään parhaillaan kokonaisarviointia, jonka pohjalta lähetystyötä kehitetään. Tavoitteena on selkiyttää lähetystyön perusteita ja esittää toimenpide-ehdotuksia, joilla kirkon lähetystyö vastaisi parhaalla tavalla tulevaisuuden haasteisiin muuttuvassa toimintaympäristössä.

Lisää tietoa Suomen evankelis-luterilaisen lähetystyöstä: Kansainvälinen lähetystyö – yhdessä tekemistä

Lisätiedot: johtaja Risto Jukko, Kirkon lähetystyön keskus, Kirkkohallitus, p. 040 485 9643, risto.jukko@evl.fi

Teologinen dialogi Utrechtin unionin vanhakatolisten kirkkojen kanssa käynnistetään

Piispainkokous päätti käynnistää teologisen dialogin Utrechtin unionin vanhakatolisten kirkkojen kanssa. Dialogi käydään vuosina 2027–2029. Valtuuskunnan jäseniksi nimettiin piispa Matti Repo (pj.), piispainkokouksen pääsihteeri Anna-Kaisa Inkala ja johtava asiantuntija Tomi Karttunen.

Vanhakatoliset kirkot syntyivät 1700- ja 1800-luvuilla erkanemalla roomalaiskatolisesta kirkosta vastareaktiona Rooman kirkon keskittämiskehitykselle. Utrechtin unioni perustettiin vuonna 1889, ja siihen kuuluu nykyisin seitsemän kansallista kirkkoa: Alankomaiden, Saksan, Sveitsin, Itävallan, Tšekin, Kroatian ja Puolan vanhakatoliset kirkot. Jäsenmäärä on yhteensä noin 65 000.

Näiden kirkkojen hallinnossa piispat, papit ja maallikot osallistuvat yhdessä päätöksentekoon. Kirkot hyväksyvät naispappeuden, ja vastikään valittiin ensimmäinen nainen vanhakatoliseksi piispaksi.

Lisätiedot: johtava asiantuntija Tomi Karttunen, tomi.karttunen@evl.fi, p. 050 5941 713

Piispainkokous nimesi edustajat Suomen Ekumeenisen Neuvoston yleiskokoukseen

Piispainkokous nimesi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon edustajat Suomen Ekumeenisen Neuvoston yleiskokoukseen toimikaudeksi 2027–2029.

Edustajiksi nimettiin arkkipiispa Tapio Luoma, piispa Matti Repo, pastori Anne Heikkinen, TT, kirkkoherra Minnamari Helaseppä, TT Petra Kuivala, dosentti, TT Tomi Karttunen, pastori Eemil Kulju, pastori Lasse Lindberg, TT, hiippakuntasihteeri Eriikka Jankko, päätoimittaja Pauli Juusela, kirkkoherra Rami Niemi, FM Annika Hämäläinen, diakoni, lehtori Luisa Tast, kirkkoherra Kari Tiirola ja asiantuntija Anna Väätäinen.

Lisätiedot: Kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen, kimmo.kaariainen@evl.fi, p. 040 522 1464

Linjauksia teologian opiskelijoiden ja papiksi suuntautumisen tukemiseksi

Piispainkokous hyväksyi sisällöllisesti uuden määräyksen papiksi vihkimistä tai lehtorin oikeuksia hakevilta vaadittavista todistuksista. Teologian opiskelijoiden psykologiset soveltuvuustutkimukset pappisvihkimyksen edellytyksenä päättyvät vuoden 2026 lopussa. Vuoden 2027 alusta soveltuvuustutkimus korvataan todistuksella osallistumisesta KiTOS-seminaariin ja reflektiokeskusteluun.

Ennen määräyksen voimaantuloa suoritettu soveltuvuustutkimus hyväksyttäisiin jatkossakin ilman määräaikaa. Päätöksestä pyydetään kirkon laintarkastustoimikunnan lausunto.

Osana opiskelijoiden tukea piispainkokous hyväksyi koosteen suositeltavista kursseista Helsingin yliopiston teologian opiskelijoille pappiskelpoisuuteen tähtäävien opintojen suunnittelun tueksi. Suositus kokoaa pappisviran kelpoisuuden kannalta keskeiset kurssit teologian kandidaatin ja maisterin tutkinnoissa sekä perustuu piispainkokouksen osaamisvaatimuksiin ja kirkon ydinosaamiskuvauksiin. Tavoitteena on antaa opiskelijalle suuntaa, mutta ei rajoittaa yksilöllisten opintovalintojen tekemistä.

Piispainkokous hyväksyi myös Kirkon pappiskoulutuksen toimikunnan työjärjestyksen, joka tulee voimaan 1.1.2027. Samalla nykyisen Kirkon teologikoulutustoimikunnan nimi muuttuu Kirkon pappiskoulutuksen toimikunnaksi.

Nimenmuutos täsmentää toimikunnan tehtävää pappisvirkaan liittyvän koulutuksen, osaamistarpeiden ja rekrytoinnin näkökulmasta. Toimikunnan tavoitteena on vahvistaa teologian opiskelijoiden yhteyttä kirkkoon, tukea heidän ammatillisen ja hengellisen identiteettinsä kasvua sekä edistää papin työhön suuntautumista nykyistä johdonmukaisemmin.

Piispainkokous hyväksyi nimeään vaihtavan Kirkon teologikoulutustoimikunnan toimintasuunnitelman vuodelle 2027. Suunnitelmassa painottuvat teologikoulutuksen työelämälähtöinen seuranta ja arviointi, opiskelijarekrytoinnin ja työllistymisen seuranta, opiskelijoiden hengellisen kasvun ja kirkollisen identiteetin tukeminen sekä jatkuvan oppimisen kehittäminen.

Lue myös: Piispainkokous uudistaa teologian opiskelijoiden ja työuransa alkuvaiheessa olevien pappien tukea.

Lisätietoja: Piispainkokous, Anna-Kaisa Inkala, piispainkokouksen pääsihteeri, anna-kaisa.inkala@evl.fi, p. 050 380 3270

Piispainkokouksen pöytäkirja tulee noin viikon kuluttua osoitteeseen domus.evl.fi.

Piispainkokouksen vuoden 2026 viimeinen kokous järjestetään Helsingissä 8.12.