Kirkolliskokous varaa miljoonan Ylivieskan uuden kirkon rakentamisen tueksi

Kirkolliskokous varautuu tukemaan Ylivieskan uuden kirkon rakentamista puolella miljoonalla eurolla vuonna 2019 ja enintään puolella miljoonalla vuonna 2020. Ylivieskan kirkko paloi pääsiäisenä 2016. Tuleva monitoimitilakirkko korvaa palaneen kirkon lisäksi myös Ylivieskan huonokuntoisen seurakuntakodin.

Perjantaina päättynyt kirkolliskokous hyväksyi Kirkon keskusrahaston talousarvion vuodelle 2019 sekä toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2019–2021. Kirkon yhteisen toiminnan perusmaksun suuruudeksi vahvistettiin 6,5 prosenttia.

Erillishankkeille varattua määrärahaa kasvatetaan 100 000 eurolla. Erillishankkeita ovat kirkolliskokouksen tulevaisuuslinjausten toteutus, seurakuntien talousjohdon työn tukeminen, varautuminen maakunta- ja sote-uudistukseen, kaste ja kummius, kirkkohallituksen aineiston digitointi sekä kirkkolainsäädännön kommentaarin kirjoittaminen. Saaristoseurakuntien toiminnan avustamiseen varataan 15 000 euroa.

Valtion kirkon keskusrahastolle maksamasta avustuksesta seitsemän miljoonaa euroa käytetään seurakuntien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoon. Talousvaliokunta katsoo, että erityinen osa tästä tulisi kohdentaa lämmitysjärjestelmien uudistamiseen niissä suojeltavissa kohteissa, joissa käytetään lämmittämiseen fossiilisia polttoaineita ja sähköä.

Valtionavustuksesta käytetään Kirjuri-jäsentietojärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon kaksi miljoonaa euroa. Talousvaliokunta korosti, että kirkonkirjojen digitalisointi on olennaista, jotta jäsentietojärjestelmää voidaan käyttää tehokkaasti seurakuntalaisten palvelemiseksi mm. perunkirjoitusten ja sukuselvitysten yhteydessä.

Kirkolliskokous hyväksyi myös Kirkon eläkerahaston talousarvion vuodelle 2019 sekä talous- ja toimintasuunnitelma vuosille 2019–2021.

Talousvaliokunnan mietinnöt ja muut kirkolliskokouksen asiakirjat 

Kirkolliskokous sai selvityksen ICT-kuluista

Kirkolliskokous kuuli kirkkohallituksen teettämän ja KPMG:n tekemän selvityksen kirkon tietohallinnon organisaatiosta, hankkeista ja kustannuksista. Talousvaliokunta suosittelee sen perusteella muun muassa, että kirkolle laaditaan yhtenäinen ICT-arkkitehtuuri koko kirkon etua silmällä pitäen.

Valiokuntamietinnön mukaan Kirkon palvelukeskuksen eli Kipan toiminnan tehostamisen tilannetta voidaan arvioida vasta parin vuoden kuluttua. Jotta tavoitteisiin päästään, sekä Kipan että seurakuntien on molempien kehitettävä toimintaansa. Talousvaliokunta totesi, että kirkon taloushallinnon kokonaisuudessa tehdään edelleen päällekkäistä työtä.

KPMG:n selvitys kirkon tietohallinnosta 

Kirkkohallitus selvittämään uutta vaalitapaa kirkossa

Edustaja-aloite uudesta vaalitavasta kirkon vaaleihin lähetettiin kirkkohallituksen valmisteltavaksi. Ehdotuksessa on kyse suosituimmuus- eli siirtoäänivaalista, jossa äänestäjä järjestää ehdokkaat paremmuusjärjestykseen.

Aloitteessa todetaan, että nykyinen kirkon vaalitapa vahvistaa vastakkainasettelua ja jakautumista. Aloitteen mukaan siirtoäänivaalissa äänestäjän tahto toteutuisi laajemmin. Se myös vähentäisi vaalitaktikoinnin tarvetta. Valiokuntamietinnön mukaan siirtovaalitapa voitaisiin ottaa käyttöön yhden henkilön vaalissa, kuten pappisasessori-, piispan- tai kirkkoherranvaaleissa.

Yleisvaliokunnan mietintö uutta vaalitapaa koskevasta edustaja-aloitteesta 

Hiippakuntarajojen tarkistaminen hallintovaliokunnan pohdittavaksi

Kirkolliskokous lähetti kirkkohallituksen esityksen hiippakuntarajojen tarkistamisesta hallintovaliokuntaan. Esityksen tavoitteena olisi, että hiippakunnat jatkossa muodostuisivat mahdollisten tulevien maakuntarajojen mukaisesti.

Esityksessä suurin muutos kohdistuisi Mikkelin ja Tampereen hiippakuntiin. Muutos ei vaikuttaisi lainkaan Espoon ja Helsingin hiippakuntiin, jotka jo muodostuvat Uudenmaan maakunnan alueesta eikä Porvoon hiippakuntaan, jonka alue muodostuu kielellisin perustein.

Kirkkohallituksen esitys hiippakuntarajojen tarkistamisesta

Edustaja-aloite piispanviran hoidon kelpoisuusehdoista jätettiin raukeamaan.

Lisätietopyynnöt viestinnän kautta:

Eeva-Kaisa Heikura, viestintäpäällikkö, p. 040 688 1421
Tuulikki Terhemaa, viestintäasiantuntija, p. 050 372 1239
Åsa Holmvik, sakkunnig inom kommunikation, tfn 040 581 1815

Valokuvia: Kirkon kuvapankki

Kirkolliskokouksen asiakirjat