Kirkolliskokous hyväksyi Kirkon eläkerahaston talousarvion 2027 sekä toiminta- ja taloussuunnitelman 2027–2029

Kirkolliskokous hyväksyi 5.11.2026 kirkkohallituksen esityksen Kirkon eläkerahaston talousarvioksi vuodeksi 2027 sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2027–2029.

Kirkolliskokous vahvisti, että kirkollisveron perusteella määräytyvän eläkerahastomaksun suuruus vuodelle 2027 on 5,0 prosenttia. Samoin kirkolliskokous vahvisti, että seurakuntien palkkaperusteinen eläkemaksu vuodelle 2027 on 28,7 %. Eläkemaksu sisältää myös työntekijöiltä perittävän työntekijäin eläkelain mukaisen työntekijöiden eläkemaksun.

Työkyvyttömyyseläkkeistä ei peritä omavastuuosuutta vuonna 2027.

Kirkolliskokouksen talousvaliokunta toteaa, että nykyinen kokonaiseläkemaksutaso on korkea. Maksutasoa voidaan alentaa, kun se on vastuullisesti mahdollista ilman ristiriitaa eläkerahaston pitkän aikavälin kestävyyden turvaamisen kanssa. Mahdollisten muutosten vaikutukset tulee arvioida laajasti ja pidemmälle aikavälille.

Kirkon eläkerahasto toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaitoksena. Se vastaa kirkon henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta.

Talousvaliokunnan mietintö 6/2026 Kirkkohallituksen esityksestä 6/2026
Kirkon eläkerahaston talousarvio vuodeksi 2027 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi 2027‒2029

Kirkon keskusrahaston vuoden 2026 talousarvioon kolmas muutos

Kirkolliskokous hyväksyi vuoden 2026 talousarvion kolmannen muutoksen. Talousarvion käyttötalousosaan lisätään kiinteistöihin 0,2 miljoonaa euroa Kirkon koulutuskeskuksen lämmitys- ja vesilinjojen uusimiseen sekä 1,1 miljoonaa euroa talousosaston tietohallintoyksikölle kirkon identiteetin- ja käyttöoikeushallintajärjestelmän (IDM) käyttöönottoprojektin loppuunsaattamiseksi. Päätös on kirkkohallituksen esityksen mukainen.

Talousvaliokunta pitää välttämättömänä, että kirkon identiteetin- ja käyttöoikeushallinnan uudistus saatetaan hallitusti päätökseen. Valiokunnan mukaan ennakoitavissa olevat tietojärjestelmämenot tulee kuitenkin lähtökohtaisesti sisällyttää varsinaiseen talousarvioon.

Talousvaliokunnan mietintö 5/2026 Kirkkohallituksen esityksestä 8/2026 kirkolliskokoukselle
Kirkon keskusrahaston vuoden 2026 talousarvion kolmas muutos

Mahdollisuus valita useampia varapuheenjohtajia seurakunnalliselle toimielimelle etenee Kirkkohallituksen valmisteluun

Kirkolliskokous päätti antaa Kirkkohallitukselle tehtäväksi valmistella tarvittavat muutokset kirkkolainsäädäntöön siten, että kirkkovaltuustolle, yhteiselle kirkkovaltuustolle, kirkkoneuvostolle, yhteiselle kirkkoneuvostolle ja seurakuntaneuvostolle voidaan valita ensimmäinen ja tarvittaessa myös toinen varapuheenjohtaja.

Voimassa oleva sääntely ei mahdollista useamman varapuheenjohtajan valitsemista pelkästään hallintosäännön määräyksellä, koska toimielinten puheenjohtajistosta ja varapuheenjohtajien valinnasta säädetään kirkkojärjestyksessä. Muutoksen toteuttaminen edellyttää siis, että kirkkolainsäädäntöä muutetaan.

Uudistuksella vastataan tilanteisiin, joissa sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä osallistumaan kokoukseen tai yksittäisen asian käsittelyyn.

Hallintovaliokunnan mietintö 4/2026 edustaja-aloitteesta 5/2026 kirkolliskokoukselle mahdollisuudesta valita useampia varapuheenjohtajia seurakunnalliselle toimielimelle

Edustajien keskustelualoite ensimmäistä kertaa käytössä

Kirkolliskokouksen päivitetty työjärjestys mahdollistaa paitsi piispainkokouksen tai kirkkohallituksen, nyt myös vähintään kymmenen kirkolliskokousedustajan esittävän keskustelua tietystä ajankohtaisesta aiheesta. Tarkoituksena on nostaa ajankohtainen teema yhteiseen keskusteluun ilman, että aloitteessa suoraan esitetään päätösehdotusta. Puheenjohtajien neuvosto päättää, järjestetäänkö ehdotettu ajankohtaiskeskustelu.

Keskiviikkoiltana 4.11. kirkolliskokouksessa käytiin 16 edustajan ehdottama keskustelu kirkon yhteydessä toimivien herätysliikkeiden ja muiden jumalanpalvelusyhteisöjen mahdollisuudesta järjestää säännöllistä jumalanpalveluselämää ”luterilaisen tunnustuksen mukaisesti kirkon yhteydessä myös silloin, kun niiden toiminta perustuu perinteiseen virkakäsitykseen”. Perinteisellä virkakäsityksellä viitataan neljänkymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin pappisvirkaan ei Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vielä voitu vihkiä kuin miehiä.

Puheenjohtajien neuvosto oli rajoittanut keskusteluajan tuntiin. Puheenvuoropyyntöjä esitettiin lähes neljäkymmentä, joista ehdittiin käyttää 28 puheenvuoroa.

Edustajien keskustelualoite 1/2026 kirkolliskokoukselle
Keskustelualoite herätysliikkeiden jumalanpalvelusyhteisöjen toiminnan mahdollistamiseksi.

Seuraa kirkolliskokousta verkossa
Kirkolliskokouksen alustava työsuunnitelma ja taulukko käsiteltävistä asioista löytyvät kirkolliskokouksen verkkosivuilta. Myös päiväjärjestykset eli luettelot täysistunnoissa käsiteltävistä asioista ja niihin liittyvistä asiakirjoista julkaistaan samoilla sivuilla, kun ne ovat valmistuneet. Sivulta löytyvät linkit striimauksiin sekä Domus-palveluun, josta löytyvät kaikki kirkolliskokouksen asiakirjat.

Kirkolliskokouksen kanslia toimittaa kaksikielisen uutiskirjeen kirkolliskokouksen työskentelystä. Ennen kirkolliskokousviikkoa uutiskirjeessä kerrotaan käsiteltäväksi tulevista asioista ja kirkolliskokousviikon jälkeen informoidaan tehdyistä päätöksistä. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi.

Kuvia kirkolliskokouksesta lisätään Kirkon materiaalipankkiin istuntoviikon aikana.

Kirkolliskokouksen viestintä:
Tuula Putkinen, viestintäpäällikkö, p. 046 922 0232
Tuija Helenelund, viestintäasiantuntija, p. 050 529 8503
Åsa Holmvik, sakkunnig inom kommunikation, tfn 040 581 1815