Kirkkohallitus kokoontui poikkeusoloissa – toukokuun kirkolliskokous siirtyy

Kirkkohallituksen täysistunto kokoontui poikkeusoloissa 24.3.2020. Valtioneuvoston 16.3. julistamassa poikkeustilassa sovelletaan kirkkolakia, jonka mukaan kirkkohallitus voi tehdä kirkkolain 25 luvun 14 §:ssä tarkoitetut ja muut välttämättömät ja kiireelliset päätökset, jos läsnä on viisi kirkkohallituksen jäsentä.

Toukokuun kirkolliskokous siirtyy

Kirkkohallituksen täysistunto totesi istunnossaan, että koronaviruspandemian ja poikkeusolojen vuoksi kirkolliskokouksen kokoontumista ei valmistella toukokuulle, ja näin ollen kokouksen ajankohta siirtyy. Asiaan palataan myöhemmin.

Normaalitilanteessa kirkolliskokous olisi kokoontunut Turkuun toukokuun ensimmäisellä viikolla helmikuussa 2020 valitulla uudella kokoonpanolla.

Lisätiedot: kirkolliskokouksen pääsihteeri Birgitta Hämäläinen, puh. 040 688 1527

Kirkkohallitus antoi väliaikaisen määräyksen seurakuntien, seurakuntayhtymien sekä kirkkohallituksen hallinnosta poikkeusoloissa

Poikkeustilan aikana kirkkohallituksen antaman määräyksen mukaan kirkkovaltuustojen päätösvaltaa voidaan siirtää kirkkoneuvostoille, jos päätösvaltaista kirkkovaltuuston kokousta ei saada koolle. Sama koskee seurakuntayhtymän hallintoelimiä.

Lisäksi mahdollistetaan seurakunnan ja seurakuntayhtymän toimielinten sekä kirkkohallituksen toimielinten sähköiset kokoukset. Tämä koskee seurakuntien kirkkovaltuustoa, kirkkoneuvostoa ja johtokuntaa sekä seurakuntayhtymän vastaavia toimielimiä. Päätös koskee myös kirkkohallituksen täysistuntoa, virastokollegiota ja kirkkohallituksen asettamia johtokuntia.

Valmiuslain mukaan yli kymmenen hengen julkiset kokoukset ovat kiellettyjä ja myös yli 70-vuotiaiden liikkumista on rajoitettu. Tämän ei sinänsä katsota koskevan lakisääteisiä toimielimiä tai esimerkiksi kunnallisia luottamushenkilöitä, joihin myös kirkon ja seurakuntien luottamushenkilöt voitaneen rinnastaa. Rajoitusten taustalla on kuitenkin pyrkimys estää koronaviruksen leviäminen ja suojata iäkkäitä henkilöitä.

Väliaikainen määräys tulee voimaan 25.3.2020 ja on voimassa yhtä kauan kuin valmiuslain käyttöönottoasetukset ovat voimassa, mutta enintään 31.8.2020 saakka.

Lisätiedot: kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja, p. 050 553 6203

Kirkkohallitus ei anna hiippakuntavaltuustojen lakkauttamista koskevaa eritystä kirkolliskokoukselle

Kirkkohallitus sai kirkolliskokoukselta toukokuussa 2017 tehtäväksi tehdä esitys hiippakuntavaltuustojen lakkauttamisesta ja niille kuuluvien tehtävien hoitamisesta sekä hiippakuntahallinnon synodaalisuuden turvaamisesta.

Kirkkohallitus valmisteli esitystä, mutta päätti kokouksessaan maaliskuussa 2019, että asian päättämistä tulee lykätä. Kirkkohallitus pyysi piispainkokousta selvittämään hiippakuntavaltuustojen toiminnan uudistamista nykyisen lainsäädännön puitteissa.

Hiippakuntien piispat ovat todenneet, että he pitävät tärkeänä kehittää nykyisiä hiippakuntavaltuustoja niiden lakkauttamisen sijaan. Kirkkolain mukaan piispa johtaa hiippakunnan hallintoa. Tästä syystä kirkkohallitus katsoo, ettei ole tarkoituksenmukaista antaa kirkolliskokoukselle esitystä hiippakuntavaltuustojen lakkauttamisesta ohi piispojen yksimielisen kannan.

Lisätiedot: kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja, p. 050 553 6203

Uuden kirkolliskokouksen valitsijamiesten määrät ryhmittäin

Kirkolliskokousvaalit järjestettiin helmikuussa 2020. Vaalien jälkeen kokoontuvan kirkolliskokoukseen valitaan yhteensä 25 valitsijamiestä hiippakuntaryhmistä sekä muiden edustajien ryhmästä. Kukin ryhmä saa valitsijamiespaikkoja ryhmissä olevien edustajien lukumäärän osoittamassa suhteessa. Jokaisella ryhmällä on kuitenkin vähintään kaksi valitsijamiespaikkaa.

Porvoon, Kuopion, Lapuan ja Espoon hiippakuntien ryhmissä on tulevalla toimikaudella kaksi valitsijamiespaikkaa. Oulun hiippakunta saa kolme paikkaa. Turun, Tampereen, Mikkelin ja Helsingin hiippakunnilla sekä muiden edustajien ryhmällä on kullakin sama määrä edustajia. Jotta valitsijamiesten yhteismäärä pysyy 25:ssä, kirkkohallitus toimitti näiden viiden ryhmän kesken arvonnan. Arvonnan jälkeen Helsingin hiippakunnan valitsijamiespaikkamääräksi jäi kaksi, neljän muun ryhmän osalta kirkolliskokouksen valitsijamiehiä on kolme.

Lisätiedot: kirkolliskokouksen pääsihteeri Birgitta Hämäläinen, puh. 040 688 1527

Kirkonkirjanpito seurakuntien yhteisille keskusrekistereille

Kirkkohallitus esittää kirkolliskokoukselle kirkkolain ja kirkkojärjestyksen muutosehdotuksen, jossa ehdotetaan kirkonkirjojenpidon organisaatiota muutettavaksi siten, että jatkossa kirkonkirjojen rekisterinpitäjinä toimisivat seurakuntien yhteiset keskusrekisterit. Yksittäinen seurakunta ei voisi enää toimia kirkonkirjojen rekisterinpitäjänä eikä kirkonkirjoihin liittyviä rekisterinpitäjän vastuita voisi jäädä myöskään osittain seurakunnille.

Tavoitteena on, että ehdotetut kirkkolain ja kirkkojärjestyksen muutokset tulisivat voimaan vuoden 2022 alusta, jolloin kirkonkirjojenpidossa päästään meneillään olevan siirtymäkauden jälkeen valtakunnalliseen virkatodistus- ja sukuselvityspalveluun.

Lisätiedot: kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja, p. 050 553 6203

Muut päätökset

Kirkkohallituksessa käynnissä olevaan Suunta-hankkeeseen suunniteltua uutta Kirkon tutkimus ja koulutus -erillisyksikköä koskeva ohjesäännön muutos siirrettiin jatkovalmisteluun.

Kirkkohallitus hyväksyi vuosikertomuksen Kirkkohallituksen toiminnasta vuodelta 2019 ja vie sen kirkolliskokoukselle käsiteltäväksi.

Kirkon keskusrahaston henkilöstötilinpäätös 2019 merkittiin tiedoksi ja lähetetään kirkolliskokoukselle tiedoksi.

Kirkon keskusrahaston ja Kirkon eläkerahaston tilintarkastusmuistio vuodelta 2019 merkittiin tiedoksi.