Kirkko on mukana rakentamassa kestävää yhteiskuntaa – sosiaalietuuksien leikkaamisen vaikutukset selvitettävä

Kirkko haluaa olla muiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa rakentamassa yhteiskuntaa, joka on kestävä sekä oikeudenmukainen ja jossa heikoimmassa asemassa olevat ihmiset on huomioitu. Kirkon ääni kuuluu muun muassa lausunnoissa lakiesityksiin. Kirkko on pohtinut syyskuun 2023 lausunnoissaan sosiaalietuuksien leikkaamisen vaikutuksia.  

Vaikutukset lapsiin, mielenterveyteen ja osallisuuteen on hyvä selvittää

Toimeentulotukea tulisi tarkastella kokonaisuutena, kirkkohallitus toteaa toimeentulotuesta annetun lain muuttamista koskevassa lausunnossaan. 

Lausunnossa todetaan, että asunnon vaihtaminen edullisempaan voi tarkoittaa muuttamista alueelle, jossa on pidemmät työ- ja koulumatkat. Erityisesti lapsille muutto saattaa merkitä kavereiden ja koulun vaihtumista sekä harrastusten loppumista. Jos toimeentulotukiasiakkaan muuton seurauksena kustannukset, jotka tulee kattaa perusosasta, kasvavat enemmän kuin asumiskustannukset laskevat, on vaatimus muutosta kohtuuton.  

”Kannamme huolta erityisesti niistä ihmisistä, joihin kohdistuu samanaikaisesti useita sosiaaliturvan leikkauksia. Seurauksena voi olla yksittäisten ihmisten ja perheiden syrjäytyminen ja mielenterveysongelmien lisääntyminen. Se johtaa paitsi inhimilliseen kärsimykseen, niin myös kustannuksiin yhteiskunnalle”, toteaa Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Pekka Huokuna. Kirkkohallituksen lausunnon mukaan ennen lain säätämistä tulisikin selvittää eri leikkausten yhteisvaikutukset kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin.

Kirkkohallitus on lausunnolla ottanut kantaa hallituksen esitykseen työttömyysturvalain muuttamisesta ja toteaa muun muassa, että ehdotus palkansaajan työssäoloehdon pidentämisestä 26 kalenteriviikosta 12 työssäoloehtokuukauteen vaikeuttaa vaikeasti työllistyvien tilannetta. Työmarkkinatilanteesta, työnhakijan koulutuksesta ja perhesuhteista riippuen riittävän pitkiä työsuhteita voi olla vaikea saada. Huolena on erityisesti yksinhuoltajien ja ikääntyneiden työnhakijoiden tilanteen vaikeutuminen. Kirkkohallitus ei kannata lapsikorotuksen poistamista, sillä se lisää työttömyyttä kokevien lapsiperheiden vanhempien ja lasten ahdinkoa. Omavastuuajan pidentämisen negatiiviset vaikutukset kohdistuisivat heikoimmassa asemassa oleviin. 

Asumistukea saavien taloudellinen selviytyminen arjessa usein haastavaa

Kirkkohallitus näkee hallituksen esityksessä kaavaillut muutokset asumistukea koskevaan lakiin haasteellisina. 

”Kirkon diakoniarahaston hakemuksista nähdään, että asumistuen saajien taloudellinen selviytyminen arjessa on haastavaa. Kiristykset käytettävissä oleviin tuloihin aiheuttavat haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille epävarmuutta ja turvattomuutta. Perusomavastuun kasvaminen pakottaa kotitalouksia hakemaan toimeentulotukea, ja ansiotulovähennyksestä luopuminen hankaloittaa osa-aikaisen ja määräaikaisen työn vastaanottamista. Erityisesti haja-asutusalueella omistusasuntoa ei aina pystytä realisoimaan. Kirkon diakoniarahaston hakemuksista nähdään, että omistusasuntoon asumistukea saavat ovat pienituloisia, joille vaatimaton omistusasunto saattaa olla edullisin asumisvaihtoehto ja asumistuki mahdollistaa yhtenä tulolähteenä arjessa selviytymisen”, lausunnossa todetaan. 

Lastensuojelussa tärkeää monialainen tuki ja yhteistyö – nuoren määritelmän ikärajan lasku ei suositeltavaa

Kirkkohallitus on antanut lausunnon myös lastensuojelulain ja varhaiskasvatuslain muuttamisesta. Varhaiskasvatuksen kustannustenjakoon liittyvässä kokonaisuudessa kirkkohallitus pitää hyvänä, että kustannuskorvauskokonaisuutta selkiytetään. Aiotun lakimuutoksen valmistelussa nuoren määritelmän muuttamisessa aiemmasta 18─24-vuotiaasta 18─22-vuotiaaksi on hyvä huomioida, että nuorisolaki määrittää nuoriksi kaikki alle 29-vuotiaat ja YK määrittää nuoriksi 15─24-vuotiaat, kirkkohallitus toteaa. 

”Kirkkohallituksen näkemyksen mukaan säästöjä tulisikin hakea jälkihuollon ikärajan laskemisen sijasta lastensuojelun vaikuttavuuden parantamisesta, maantieteellisen yhdenvertaisuuden ja monialaisen tuen ja yhteistyön kehittämisestä.”

Kirkkohallitus on ottanut kantaa lisäksi verolakien muuttamiseen valtiovarainministeriön pyynnöstä. Kirkkohallitus pitää ehdotuksia kannatettavina ja oikeansuuntaisina haastavassa taloustilanteessa, vaikka osa ehdotuksista heikentääkin julkista taloutta lyhyellä aikavälillä. Asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten omavastuuosuuden nosto saattaa lisätä diakonia-avun tarvetta seurakunnissa, kun monen taloudellinen tilanne on jo valmiiksi haastava.

Kirkkohallitus pitää inhimillisenä, että velvollisuutta maksaa perintövero ennen kuin perintövaroja voidaan käyttää veron maksun rahoittamiseen, lievennetään maksuaikaa pidentämällä. Perintöveroista on aiheutunut monille rahoitusvaikeuksia. 

(Tiedotteen liitteenä olevassa kuvassa ruokailija työttömien ja vähävaraisten ruokailussa Oulussa. Kuvaaja Sanna Krook.) 

Lisätiedot: 
Kirkkohallituksen asiantuntija Tiina Saarela, tiina.saarela@evl.fi, p. 050 344 8573
Taloussuunnittelupäällikkö Johanna Simpanen, johanna.simpanen@evl.fi, p. 050 432 3323