Arkkipiispa Luoma: Jakolinja hyvään ja pahaan kulkee jokaisen sisimmässä

Kirkolliskokouksen marraskuun istuntoviikko käynnistyy Linnasmäen opistolla maanantaina 2.11.2026. Arkkipiispa Tapio Luoma käsitteli avauspuheessaan dualistista maailmankuvaa, jossa mustavalkoisesti esitetään jako meihin ja muihin, hyvän puolella oleviin ja pahan puolella oleviin.

Arkkipiispa käytti esimerkkinä Venäjän ortodoksisen kirkon johtajan, patriarkka Kirillin viime kesänä julkaisemaa kirjaa, jossa patriarkka kehystää Venäjän hyökkäyssodan ”valon puolella” olevan Venäjän taisteluna ”tämän pimeyden maailman hallitsijoita ja avaruuden pahoja henkiä vastaan”.

Arkkipiispa totesi, ettei ajatus Jumalan puolueellisuudesta ole uusi. Sama näkemys on toistunut lukemattomissa sodissa, konflikteissa ja pienemmissä riitatilanteissa kautta maailmanhistorian, myös kristillisen kirkon ja Suomen historiassa. Teologisen keskustelun rinnalla erilaiset sekulaarit ideologiat ovat omaksuneet dualistisen maailmankuvan.

”Dualistisilla maailmankatsomuksilla on aina kannattajansa, sillä ne tarjoavat helpon ja yksinkertaisen tavan hahmottaa monimutkaista ja nopeasti muuttuvaa maailmanmenoa. Dualististen jakolinjojen kummallakin puolella on halua uskoa, että juuri me olemme valon ja totuuden asialla. ”

Arkkipiispa totesi, että kaikki ideologiat, olkoot ne poliittisia tai uskonnollisia, voivat johtaa vaarallisille vesille, jos niiden avulla perustellaan oman ryhmän erinomaisuutta ja toisten ryhmien alempiarvoisuutta. Hänen mukaansa erimielisyys kuuluu yhteiskunnalliseen keskusteluun, eikä sitä pidä pelätä. Hän kuitenkin kantaa huolta tarkoitushakuisesta polarisaation kiihdyttämisestä:

”Huolestuttavaa sen sijaan on, että demokraattisissa yhteiskunnissa toimii voimia, jotka lietsovat tarkoituksellisesti riitoja ja syventävät erimielisyyksiä saavuttaakseen omat päämääränsä. Silloin jakoa meihin ja muihin perustellaan usein jakona valon ja pimeyden, totuuden ja harhan, oikean ja väärän välillä.”

Arkkipiispa korosti, että kirkkojen näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että kuvatun kaltainen dualistinen maailmankuva tunnistetaan harhaopiksi.

”Tällainen dualismi luo ympärilleen eriarvoisuutta ja vihaa ja siten syventää polarisaatiota. Jumala loi maailman hyväksi, eikä edes synti ole voinut tätä Jumalan luomisteon hyvyyttä tuhota. Edelleen on tarpeen muistaa se erityisesti luterilaiseen ihmiskuvaan kuuluva yksityiskohta, että kukaan ihminen ei ole pelkästään hyvä tai pelkästään paha. Syntiin langenneenakin hän on edelleen Jumalan kuva, jolla on mittaamaton arvo. Martti Lutherin mukaan kristitty on sekä syntinen että vanhurskas. Se tarkoittaa, että jos tehdään jakoja hyvään ja pahaan, se jakolinja kulkee jokaisen sisimmässä. ”

Avauspuheensa päätteeksi arkkipiispa nosti esiin kirkolliskokouksen 40 vuotta sitten tekemän historiallisen päätöksen:

”Tällä viikolla tulee kuluneeksi 40 vuotta kirkolliskokouksen päätöksestä, jolla kirkkomme pappisvirka avattiin myös naisille. Kuten me piispat olemme viime viikolla julkaistussa viestissämme ilmaisseet, tämä ratkaisu on tuonut määrättömän paljon siunausta kirkollemme. Naisten ja miesten yhteinen palvelu pappisvirassa on vahvistanut, että Jumala käyttää työssään ihmisiä sukupuolesta riippumatta. Siksi on syytä iloon ja kiitollisuuteen. ”

Puheen lopuksi arkkipiispa siteerasi lopuksi Jeesuksen sanoja ja kirkolle antamaa tehtävää, jolla voi torjua dualistista, hyviin ja pahoihin jakavaa maailmankuvaa:

”Meillä on tehtävä. Jeesuksella on kirkolleen ja kirkon kautta koko maailmalle julistettavanaan hyvä sanoma, joka ulottuu jokaiseen lähimmäiseemme: ”Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” (Matt. 22:37-39)”

Puhe on kokonaisuudessaan luettavissa tiedotteen liitteenä sekä arkkipiispan verkkosivuilla.

Kuva: Antti Partanen.

Seuraa kirkolliskokousta verkossa
Kirkolliskokouksen alustava työsuunnitelma ja taulukko käsiteltävistä asioista löytyvät kirkolliskokouksen verkkosivuilta. Myös päiväjärjestykset eli luettelot täysistunnoissa käsiteltävistä asioista ja niihin liittyvistä asiakirjoista julkaistaan samoilla sivuilla, kun ne ovat valmistuneet. Sivulta löytyvät linkit striimauksiin sekä Domus-palveluun, josta löytyvät kaikki kirkolliskokouksen asiakirjat.

Kirkolliskokouksen kanslia toimittaa kaksikielisen uutiskirjeen kirkolliskokouksen työskentelystä. Ennen kirkolliskokousviikkoa uutiskirjeessä kerrotaan käsiteltäväksi tulevista asioista ja kirkolliskokousviikon jälkeen informoidaan tehdyistä päätöksistä. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi.

Kuvia kirkolliskokouksesta lisätään Kirkon materiaalipankkiin istuntoviikon aikana.

Kirkolliskokouksen viestintä:
Tuula Putkinen, viestintäpäällikkö, p. 046 922 0232
Tuija Helenelund, viestintäasiantuntija, p. 050 529 8503
Åsa Holmvik, sakkunnig inom kommunikation, tfn 040 581 1815

Liitteet:
kirkolliskokouksen-avauspuhe-2.11.2026-arkkipiispa-tapio-luoma.pdf