Kaikki tiedotteet

1.2.2022

Alueelliset erot näkyvät kirkon jäsenyydessä

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä vuoden 2021 lopussa oli 3 689 998. Tilastokeskuksen ennakkoväkilukuun suhteutettuna kirkon jäsenten osuus väestöstä on noin 66,5 prosenttia. Vuotta aiemmin kirkon jäsenyys oli 67,7 prosentilla suomalaisista eli laskua vuoden takaiseen määrään on noin 1,2 prosenttiyksikköä.  

Kirkon jäsenyyteen sitoutuneita on eniten Porvoon hiippakunnassa 

Alueelliset erot kirkkoon kuuluvuudessa ovat lisääntyneet. Korkeinta kirkkoon kuuluvuus oli viime vuonna Porvoon hiippakunnassa, jossa 75,8 prosenttia väestöstä kuului kirkkoon. Myös Oulun, Lapuan, Kuopion ja Mikkelin hiippakunnissa kirkon jäsenten osuus oli yli 70 prosenttia.  

Sen sijaan Helsingin hiippakunnassa kirkkoon kuului vain 51,4 prosenttia väestöstä. Espoon hiippakunnassa jäsenyys oli noin 60 prosentilla alueen väkiluvusta, Turussa ja Tampereella osuudet olivat hivenen alle 70 prosenttia. 

Graafinen kuva kirkon jäsenyydestä vuonna 2021 hiippakunnittain.

Kuva 1: Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus hiippakunnittain 2021. 

Alueelliset erot kirkon jäsenyydessä näkyvät myös uusilla hyvinvointialueilla 

Alueellisia eroja kirkkoon kuuluvuudessa on vastaavasti myös vastikään perustetuilla hyvinvointialueilla. Niissä korkein kirkkoon kuuluvuus oli Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella, jossa 82,7 prosenttia alueen väestöstä kuului kirkkoon. Alhaisinta kirkkoon kuuluvuus oli Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella (51,8 %) sekä Länsi-Uudellamalla (58,8 %). 

Helsingin kaupunki vastaa itsenäisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä alueellaan. Helsingissä kirkkoon kuuluvuus oli 48,9 prosenttia.  

Grafiikka kirkon jäsenyydestä 2021 hyvinvointialueittain.

Kuva 2: Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus hyvinvointialueittain 31.12.2021. 

Jäsenmäärän muutokset 

Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärän muutoksiin vaikuttavat kirkkoon liittyneiden, kirkon jäsenyydestä eronneiden, alle 1-vuotiaiden kastettujen sekä vuoden aikana kuolleiden määrät. Kirkkoon liittyneiksi tilastoidaan myös ne alle 1-vuotiaina kastetut, jotka on ehditty merkitä väestökirjanpitoon ennen kastetoimitusta.  

Kirkosta erosi 55 848 henkeä, kun vuotta aiemmin luku oli noin 48 100. Kirkon jäseneksi kastettuja, alle 1-vuotiaita lapsia oli 26 720. Kastettujen määrään vaikuttaa syntyvyys. Vuoden 2020 aikana luku oli noin 24 900. Kuolleiden määrä oli 46 522. 

Kirkkoon liittyneiden määrä oli 20 422. Luku sisältää kuitenkin poikkeuksellisen paljon alle 1-vuotiaita, jotka on ensin liitetty väestörekisteriin ja vasta sitten kastettu. Liittyneiden määrässä ei siten ole tapahtunut suurta muutosta suhteessa aikaisempaan. 

Jäsenellä on äänioikeus 

Kirkon jäsenet arvostavat kirkon tekemää työtä seurakunnissa, ja korona-aikana kirkon auttamistyön merkitys on korostunut. Myös perhetapahtumat, ristiäiset, kirkkohäät sekä kuolleen kirkollinen siunaus pitävät yllä yhteyttä kirkkoon.  

Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet pääsevät vaikuttamaan kirkon päätöksentekoon äänestämällä seurakuntavaaleissa. 18 vuotta täyttänyt henkilö voi asettua ehdolle vaaliin, ja 16 vuotta täyttäneillä jäsenillä on äänioikeus. Seuraavan kerran seurakuntien uudet luottamushenkilöt valitaan nelivuotiskaudelle marraskuussa 2022.   

Lisätietoja: 
Tutkija Kimmo Ketola, Kirkon tutkimus ja koulutus, p. 040 570 1166, kimmo.ketola@evl.fi 
Tilastoasiantuntija Tuomo Halmeenmäki, p. 040 120 9399, tuomo.halmeenmaki@evl.fi 

Kirkon tilastot
Seurakuntavaalit 2022 

Takaisin sivun alkuun