Regimenttiopilla tarkoitetaan luterilaisuuden käsitystä Jumalan kahdesta tavasta hallita luomaansa maailmaa ja huolehtia siitä. Toisaalta Jumala hallitsee ”vasemmalla kädellään” eli laillisen esivallan, yhteiskunnan lakien ja oikeusjärjestyksen sekä erilaisten virkojen ja tehtävien välityksellä. Tätä kaikkea kutsutaan maalliseksi regimentiksi. Pitäessään järjestystä ja laillisuutta voimassa esivalta suojelee elämää ja edistää oikeuden tapahtumista. Tarvittaessa sillä on myös oikeus rangaista niitä, jotka rikkovat lähimmäisenrakkauden periaatetta vastaan sekä käyttää pakkokeinoja. Tällöinkin esivalta on Jumalan palveluksessa. Esivallan on kuitenkin kyettävä perustelemaan toimintansa järjellä ja pidettävä kiinni oikeudenmukaisuudesta.
Toisaalta Jumala käyttää hallintavaltaansa ”oikealla kädellään” eli kirkon kautta. Näin tapahtuu silloin, kun kirkko huolehtii Jumalan sanan julistamisesta jasakramenteista. Näiden tarkoitus on synnyttää ja vahvistaa uskoa sekä auttaa kristittyä elämään Jumalan tahdon mukaisesti. Tätä puolta Jumalan hallintavallasta kutsutaan hengelliseksi regimentiksi. Se tähtää samaan päämäärään kuin maallinen regimentti, mutta keinot ovat erilaiset. Hengelliseen regimenttiin eivät kuulu pakko, rangaistukset eivätkä vaatimukset. Kun ihminen uskoo ja haluaa elää Jumalan tahdon mukaisesti, myös lähimmäisenrakkaus ja oikeudenmukaisuus voivat toteutua.