Kirkolliskokous: Kirkon lakisääteisten yhteiskunnallisten tehtävien rahoitusta vakautettava

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous esittää valtioneuvostolle, että valtioneuvosto ja kirkko jatkavat neuvotteluja, joiden tavoitteena on pysyvä ja oikeudenmukainen rahoitusratkaisu kirkon lakisääteisten yhteiskunnallisten tehtävien rahoituksen vakauttamiseksi. Neuvottelut tulee käydä valtion rahoitusta koskevan lain pohjalta ja ratkaisun tulee turvata se, että evankelis-luterilainen kirkko ja sen seurakunnat voivat myös tulevaisuudessa huolehtia niille säädetyistä yhteiskunnallisista tehtävistä yhdenvertaisesti, laadukkaasti ja kaikissa olosuhteissa.

Valtion kirkolle antamia yhteiskunnallisia tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpito sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Kirkko tuottaa palvelut kaikille Suomessa, myös kirkkoon kuulumattomille. Siksi näiden tehtävien kokonaiskulut tulee kattaa valtion rahoituksella ja palveluista perittävillä maksuilla.

Kirkolliskokouksen talousvaliokunta muistutti asiasta antamassaan mietinnössä, että kirkollisverotulo ja valtion rahoitus ovat oikeudelliselta perusteeltaan ja käyttötarkoitukseltaan eri asioita. Kirkollisverolla rahoitetaan kirkon ja seurakuntien varsinaisia tehtäviä, kun taas valtion rahoitus on tarkoitettu valtion osoittamien, koko yhteiskuntaa palvelevien lakisääteisten tehtävien kustannuksiin. Kirkollisverotulojen kehityksellä ei siten voida perustella valtion rahoituksen vähentämistä.

Rahoitusvajetta ei kirkolliskokouksen mielestä tule ratkaista muuttamalla palvelujen yhdenvertaisuutta koskevia lähtökohtia tai siirtämällä kustannuksia omaisille, vaan huolehtimalla, että valtion rahoitusvastuu toteutuu asianmukaisesti.

Kirkolliskokouksen kirjeessä valtioneuvostolle todetaan, että kirkolliskokous tunnistaa julkisen talouden tasapainottamiseen liittyvät vaikeat ratkaisut.

”Julkisen talouden sopeuttaminen ei kuitenkaan voi merkitä sitä, että valtion lailla kirkolle antamien tehtävien kustannukset siirretään kirkon jäsenille tai palveluja käyttäville ihmisille. Tehtävien lakisääteisyys, koko väestöä palveleva luonne sekä perusoikeuksiin ja yhteiskunnan varautumiseen liittyvät näkökohdat edellyttävät, että valtio kantaa niistä asianmukaisen rahoitusvastuun.”

Kirje valtioneuvostolle.

Lisätietoja: kirkkoneuvos Noora Allenius, p. 040 485 3703, noora.allenius@evl.fi

Kirkolliskokous jätti aloitteen kirkkoherranvaalin ensisijaisen vaalitavan muuttamisesta raukeamaan

Kirkolliskokous jätti äänestyksen jälkeen aloitteen kirkkoherranvaalin ensisijaisen vaalitavan muuttamisesta raukeamaan äänin 60–40. Yksi edustaja äänesti tyhjää. Keskustelussa käytettiin yli 25 puheenvuoroa.

Edustaja-aloitteessa esitettiin kirkkolain ja kirkkojärjestyksen muuttamista siten, että kirkkoherran välillinen ja välitön vaalitapa olisivat sääntelyssä keskenään tasavertaisessa asemassa eikä kumpaakaan asetettaisi ensisijaiseksi vaalitavaksi. Nyt välitön vaali mainitaan ensisijaisena vaalitapana.

Kuusi hallintovaliokunnan jäsentä oli jättänyt eriävän mielipiteen siitä, tulisiko välitön vaali säilyttää ensisijaisena vaalitapana. Eriävän mielipiteen mukaan nykyinen tilanne ei ole tasavertainen välittömän ja välillisen vaalitavan kesken, sillä jos seurakunta esittää välitöntä vaalitapaa, sen ei tarvitse perustella asiaa mutta jos seurakunta esittää tuomiokapitulille välillistä vaalitapaa, pyyntö on perusteltava.

Kirkolliskokous pyysi piispainkokousta yhdessä Kirkkohallituksen kanssa päivittämään kirkkoherran vaalitapaa koskevaa hallintomenettelyohjeistuksen.

Hallintovaliokunnan mietintö 5/2026 edustaja-aloitteesta 4/2026 kirkolliskokoukselle kirkkoherranvaalin ensisijaisen vaalitavan muuttamisesta

Kirkolliskokous valitsi Kirkon eläkerahaston hallituksen

Kirkolliskokous valitsi Kirkon eläkerahastolle hallituksen osana eläkerahaston hallinnon uudistusta.

Hallitukseen valittiin yhdeksän jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Valitut ovat:

Jäsen: Hanna Hiidenpalo, Kirkon eläkerahaston johtokunnan puheenjohtaja
Varajäsen: Mats Nyman, toimitusjohtaja, Eläkesäätiöyhdistys – ESY ry

Jäsen: Paula Aaltonen, toiminnanjohtaja, Kirkon alat ry
Varajäsen: Jari Bauer, controller, Kirkon alat ry

Jäsen: Keijo Karhumaa, lakiasiainjohtaja, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
Varajäsen: Jonna Voima, puheenjohtaja, Ammattiliitto Jyty ry

Jäsen: Miika Sahamies, toiminnanjohtaja, AKI-liitot ry
Varajäsen: Arja Lusa, toiminnanjohtaja, Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijat KNT ry

Jäsen: Juha Silander, hallintojohtaja, Helsingin seurakuntayhtymä
Varajäsen: Timo Laakso, kauppatieteiden maisteri, hallitusammattilainen, Raisio

Jäsen: Ari Huotari, sijoitusjohtaja (eläkkeellä), Keva
Varajäsen: Maaria Kettunen, sijoitusjohtaja, Keva

Jäsen: Michaela Motzkin-Niemi, sijoituspäällikkö, Kansaneläkelaitos
Varajäsen: Ulla Westermarck, neuvottelupäällikkö, Kirkkohallitus

Jäsen: Katriina Hyvönen, toimitusjohtaja, Telian Eläkesäätiö
Varajäsen: Risto Hämäläinen, yhtymän johtaja, Espoon seurakuntayhtymä

Jäsen: Johanna Heikurainen, johtaja, Eläkevakuutusyhtiö Veritas
Varajäsen: Laura Wickström, sijoitusjohtaja, Eläkevakuutusyhtiö Veritas

Kirkon eläkerahaston hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Hanna Hiidenpalo. Kirkolliskokous päätti myös jäsenten palkkioista.

Hallituksen toimikausi alkaa 1.1.2027 tai, jos eläkerahastolain muutoksen voimaantulo on tätä myöhemmin, tästä myöhemmästä eläkerahastolain voimaantuloajakohdasta. Toimikausi päättyy, kun kirkolliskokous on kevätistuntokaudella 2028 valinnut uuden hallituksen.

Talousvaliokunnan mietintö 8/2026 Kirkkohallituksen esityksestä 9/2026 kirkolliskokoukselle
Kirkon eläkerahaston hallituksen jäsenten valinta toimikaudeksi 1.1.2027–30.4.2028

Palautteen keräämistä seurakunnissa edistetään

Kirkolliskokous ei velvoita Kirkkohallitusta uusien palautteenkeruujärjestelmien kehittämiseen. Sen sijaan Kirkkohallitusta kehotetaan kokoamaan jo olemassa olevia erilaisia hyviä käytänteitä ja työkaluja, joita seurakunnat voivat käyttää palautteen keräämiseen.

Kirkkohallitukselle esitettiin myös, että se kehittäessään omaa työtään ja laatiessaan strategiaansa ottaa huomioon seurakuntien tarpeen kerätä palautetta.

Kirkolliskokous esitti tuomiokapituleille, että ne kannustavat seurakuntia pohtimaan, miten palautteen kerääminen tukisi seurakuntien työn kehittämistä ja johtamista. Seurakuntia rohkaistiin myös kiinnittämään huomiota vuoropuheluun seurakuntalaisten kanssa.

Palautteen keräämisen edistäminen seurakuntatyössä/Främjande av insamling av respons i församlingsarbetet

Kevään kirkolliskokousviikko alkaa 10.5.2027.

Seuraa kirkolliskokousta verkossa
Kirkolliskokouksen alustava työsuunnitelma ja taulukko käsiteltävistä asioista löytyvät kirkolliskokouksen verkkosivuilta. Myös päiväjärjestykset eli luettelot täysistunnoissa käsiteltävistä asioista ja niihin liittyvistä asiakirjoista julkaistaan samoilla sivuilla, kun ne ovat valmistuneet. Sivulta löytyvät linkit striimauksiin sekä Domus-palveluun, josta löytyvät kaikki kirkolliskokouksen asiakirjat.

Kirkolliskokouksen kanslia toimittaa kaksikielisen uutiskirjeen kirkolliskokouksen työskentelystä. Ennen kirkolliskokousviikkoa uutiskirjeessä kerrotaan käsiteltäväksi tulevista asioista ja kirkolliskokousviikon jälkeen informoidaan tehdyistä päätöksistä. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi.

Kuvia kirkolliskokouksesta lisätään Kirkon materiaalipankkiin istuntoviikon aikana.

Kirkolliskokouksen viestintä:
Tuula Putkinen, viestintäpäällikkö, p. 046 922 0232
Tuija Helenelund, viestintäasiantuntija, p. 050 529 8503
Åsa Holmvik, sakkunnig inom kommunikation, tfn 040 581 1815