Maria on Jeesuksen äiti. Mariasta on tietoja Uudessa Testamentissa verraten niukasti, lähinnä Jeesuksen lapsuuskertomuksissa.
Mariaa on varhaiskirkon ajoista lähtien kunnioitettu nimillä Herran äiti ja Jumalan äiti sekä Taivaan kuningatar. Tunnetuin Marialle omistettu rukous Ave Maria eli Terve, Maria pohjautuu Luukkaan evankeliumin jakeeseen (Luuk. 1:28). Arkkienkeli Gabriel ilmestyy Neitsyt Marialle ja tervehtii häntä sanoen: ”Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi!”
Marialla on tärkeä asema sekä idän ortodoksisessa että lännen roomalaiskatolisessa kirkossa. Myös luterilaisissa kirkoissa Mariaa pidetään kaikkien kristittyjen hengellisenä esikuvana. Merkittävin Mariaa ylistävä luterilainen kirjoitus on Martti Lutherin selitys Marian kiitosvirteen (Magnificat; Luuk. 1:46–55), jossa Luther ylistää Mariaa kristillisen uskon esikuvana. Myös luterilainen kirkko tunnustautuu vanhaan kristilliseen uskoon, jonka mukaan Maria on sekä Jumalansynnyttäjä että ikuinen neitsyt (lat. semper virgo). Neitsyt Marian asema tunnustettiin kirkkoa sitovaksi jo ensimmäisissä ekumeenisissa kirkolliskokouksissa.
Kirkot ovat yhtä mieltä siitä, että Marialla on poikkeuksellinen asema ihmiskunnassa ja Jumalan pelastussuunnitelmassa, kun hän suostui Vapahtajan äidiksi ja Jumalan synnyttäjäksi: ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kun sanoit.” (Luuk. 1:38.) Marian kunnioitus onkin vanha kristillinen ja raamatullinen perinne.
Uskonpuhdistuksen jälkeen Marialle osoitetut kirkkovuoden juhlat vähenivät. Nyt luterilaisessa kirkossa on vain Marian ilmestyspäivä maaliskuussa, yhdeksän kuukautta ennen joulua. Marian ilmestyspäivän raamatuntekstiaineisto sisältää myös Marian käyntipäivän (2.7.) evankeliumin Marian ja Elisabetin, Johannes Kastajan äidin, kohtaamisesta (Luuk. 1:39–45). Lisäksi 4. adventtisunnuntai on omistettu lasta odottavalle Marialle, Herran äidille.
Marian ilmestyspäivä Kirkkovuosikalenterissa