Rasismikeskustelu nousi Suomessa pinnalle kesällä 2023. Rasismi on osa laajempaa syrjinnän ilmiötä. Rasismi elää ja muuttuu ajassa. Se on tapa torjua erilaisuutta. On kuitenkin olemassa keinoja haastaa rasismia. Hyvän yhteiskunnan tai yhteisön rakentaminen vaatii toinen toistensa kunnioitusta, rakentavaa vuoropuhelua ja yhdessä elämisen taitoa.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko valmistelee parhaillaan toiminnallista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa, joka tuottaa työkaluja syrjinnän tunnistamiseksi ja analysoimiseksi sekä syrjinnänvastaiseen työhön paitsi kirkossa myös muualla yhteiskunnassa.
Maan hallitus antoi elokuussa 2023 tiedonannon yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Hallituksen työryhmä kuuli kaikkiaan yli sataa eri tahoa. Lausuntoa puudettiin myös arkkipiispa Tapio Luomalta, Kirkkohallituksen Diakonia- ja yhteiskunta -yksikön johtaja Kalle Kuusimäeltä sekä Porvoon hiippakunnan piispa Bo-Göran Åstrandilta.
Arkkipiispa Luoma toteaa mm.
“Rakenteellisen eriarvoisuuden seuraukset korostuvat erityisesti niissä ryhmissä, joissa uskonto- ja kulttuuritaustainen rasismi sekä rakenteellisen dialogin ja tukitoimien puute on vaikuttanut ryhmien eristäytymiseen. Kansallisuuteen ja/tai etnisyyteen liittyvien yksinkertaistavien ja eriarvoistavien oletusten rinnalla on välttämätöntä tunnistaa moniperustaista syrjintää.
Yhteiskunnallinen keskustelu on vaarassa muuttua vihamieliseksi ja erilaisia näkökulmia sietämättömäksi. Valtion johto sekä viranomaiset käyttävät merkittävää valtaa muun muassa yhteiskunnallisen keskustelukulttuurin luojana ja ylläpitäjänä. Erilaisten poliittisten ja hallinnollisten toimien kautta on välttämätöntä tukea vuoropuhelua mahdollistavaa puhekulttuuria, ei eri ääniä hiljentävää vihapuhetta.
Demokraattinen yhteiskunta edellyttää jokaisen ihmisen luovuttamattoman ihmisarvon ja siitä nousevien ihmisoikeuksien toteutumista.”
Lue arkkipiispa Luoman vastaukset kokonaisuudessaan
Yksikön johtaja Kuusimäki toteaa mm.
“Kun tietoisuus rasismista ja sen eri muodoista lisääntyy yhteiskunnan eri tasoilla, sitä on mahdollista ennaltaehkäistä ja siihen on mahdollista puuttua. Syrjivien käytäntöjen poistaminen ja monimuotoisuuden edistäminen vaatii jatkuvaa työtä ja toiminnan arviointia. Eri ihmisryhmien välisten sosiaalisten etäisyyksien kaventaminen vähentää turvattomuutta ja rasismia. Tarvitaan politiikkatoimia, joiden avulla eri ihmisryhmät voivat kohdata toisensa ja tehdä työtä ja toimia yhdessä.
Rasismista tulee käydä julkista keskustelua, ja sille tulee asettaa rajat. Lisäksi yhteiskunnan kaikkien tahojen tulee edistää kunnioittavaa ja rakentavaa vuoropuhelua ja siten edistää hyviä väestösuhteita ja yhdessäelämisen taitoa. Erityisen tärkeää on varmistaa, että lapset ja nuoret saavat kasvaa mahdollisimman syrjimättömässä Suomessa.
Lisäksi tulisi varmistaa, että hallituksen tiedonannossa kuuluu niiden ääni, joita asia koskee.”
Lue yksikön johtaja Kalle Kuusimäen vastaukset kokonaisuudessaan
Piispa Åstrand toteaa kuulemiseen mm.
“On erittäin olennaista tunnistaa ja torjua rakenteellista epätasa-arvoa ja rasismia. Tasa-arvoinen kohtelu on laillinen oikeus jokaisessa kohtaamisessa koulutusahjojen, työnantajien, instituutioiden ja viranomaisten kanssa– se myös edesauttaa ratkaisevasti osallisuuden tunteeseen.
Tarvitsemme edelleen toimenpiteitä yleisen tietoisuuden lisäämiseksi siitä, miten rakenteellinen rasismi ja epätasa-arvo ilmenee, ja selkeitä toimintamalleja, miten niitä torjutaan.
Koska rasismi usein myös sisältää uskonnollisen ulottuvuuden (esim. islamofobia, antisemitismi) olisi tärkeätä edistää sekä yhteiskunnallista että uskonnollista lukutaitoa. Tämä voisi tapahtua panostamalla lisää asiaohjelmiin ja julkiseen keskusteluun. Monimuotoisella uskonnonopetuksella ja tarpeeksi laajalla elämänkatsomustiedolla on suuri merkitys tiedonvälitykselle ja asennekasvatukselle.”
Lue piispa Bo-Göran Åstrandin vastaukset kokonaisuudessaan
Jeesus on kehottanut meitä rakastamaan lähimmäistämme niin kuin itseämme (Matt 22:39).
Kaikista keskeisistä uskonnoista löytyy kultainen sääntö, joka muistuttaa meitä, että kohtelisimme muita niin kuin haluaisimme itseämmekin kohdeltavan.
Ulla Siirto, VTT, maahanmuuton ja monikulttuurisuuden asiantuntija: Antirasismi kutsuu aktiiviseen toimintaan – näkökulmia antirasismiin 1/2
Minna Rikkinen, Kirkkohallitus: Rasismin vastainen työ ja antirasismi – näkökulmia antirasismiin 2/2