Helluntaista alkava viikko puhuu Hengen synnyttämästä elämästä. Pyhän Hengen työ ei rajoittunut Jerusalemiin, vaan levisi koko maailmaan. 

Sanan ja Hengen vaikutus synnytti uskon Kristukseen ja loi uskovissa keskinäisen yhteyden. Seurakunta oppi käsittämään itsensä yhdeksi Jumalan kansaksi, Kristuksen ruumiiksi.

Arkkipiispa Kari Mäkinen isännöi Sisällissodan yhteistä muistopäivää sunnuntaina 20.5. Turussa. 

Tilaisuuteen osallistuivat tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Juha Sipilä sekä kaikkien eduskuntapuolueiden edustajat. 

"On punaista perintöä ja on valkoista perintöä, on perintöä, jolla ei ole väriä, ja perintöä, jonka värit ovat haalistuneet ja sekoittuneet. Ne yhdessä muodostavat sisällissodan perinnön. Se on meidän yhteistä perintöämme, kaikessa kauhistuttavuudessaan ja traagisuudessaan. Se on sadan vuoden aikana muovannut meitä ja sitä, miten yhteiskuntana elämme ja toimimme”, sanoi arkkipiispa Mäkinen johdantosanoissaan.

Muistohetken televisiointi nähdään uusintana Yle TV1:ssä maanantaina 21.05. klo 12.05.

Tällä hetkellä jopa 40 prosenttia väestöstä tekee vapaaehtoistyötä. Vastaava luku kolme vuotta aiemmin oli 33 prosenttia. Tämä selviää Kansalaisareenan, Kirkkohallituksen ja Opintokeskus Siviksen Taloustutkimuksella teetetystä kyselystä.

Tutkimuksen mukaan vapaaehtoistyötä tehdään pitkäkestoisesti sekä säännöllisesti järjestöjen tai yhteisöjen organisoimana.

Osallistu Kirkon tutkimuskeskuksen kastetta ja kummiutta koskevaan tutkimukseen. Kyselyn avulla toivotaan näkemyksiä kaikenikäisiltä kastetuilta suomalaisilta. 

Mitä kaste tai kummius merkitsee sinulle? Millainen kummi tai kummilapsi olet? Liittyykö kummisuhteeseesi hengellisyyttä, esim. rukoiletko kummilapsesi/kummisi puolesta?

Voit kertoa kasteesta, kummiudesta tai molemmista. 

Lapsi ja masentunut vanhempi. Kirjailija Heini Röyskö halusi selvittää äitinsä masennuksen syyn (Joh. 10:27-28).

Uusin Pisara (28.4.) on katsottavissa Yle Areenassa.

Maa & taivas on uusi podcast-sarja, jossa kevään aikana käsitellään kahdeksaa kirkkoa ja yhteiskuntaa koskettavaa aihetta.

Ohjelma-aiheet liittyvät ensi marraskuun seurakuntavaalien teemoihin: Minun kirkkoni uskoo, toivoo, rakastaa, uudistuu ja on lähellä.

Sivustolla on jo kuultavana ohjelmat kuolemasta, ilmastonmuutoksesta, uskosta ja rakkaudesta. Ohjelmaa luotsaa toimittaja Reetta Räty.

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan nuoret ovat tyytyväisiä rippikouluun. He kokevat sen myönteisenä ja turvallisena. Lähes 700 vastaajaa antoi rippikoululle kouluarvosanaksi keskimäärin 8,6. 

Rippikoulu tavoittaa edelleen valtaosan maamme nuorista. Vuonna 2017 kirkkoon kuuluvista 15-vuotiaista rippikouluun osallistui 92 prosenttia ikäluokasta.

Kirkon juuri julkaisema Saavu-noppa on arpakuution mallinen ja se sisältää vinkkejä, miten saavutettavuutta voidaan yksinkertaisilla keinoilla ja pienillä teoilla edistää seurakunnissa.

Saavu-noppa on osa kirkon saavutettavuustyötä.

Luterilaisen kirkon piispat ovat vastaanottaneet kirjeen joukolta pappeja, jotka ovat huolissaan pappien yhdenvertaisuudesta. Naisten pappeutta vastustetaan kirjoittajien mukaan yhä sekä sanoin että teoin.

”Naisten työllä pappisvirassa on kaikkien piispojen yksiselitteinen tuki. Kirkollamme on vain yksi virkakäsitys. Sen mukaan pappisvirka ei ole sidottu sukupuoleen”, arkkipiispa Kari Mäkinen toteaa.

6.3.2018 tuli kuluneeksi 30 vuotta, kun ensimmäiset naiset vihittiin papeiksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkkoon.

Naisten osuus papistosta on kasvanut tasaisesti. 2000-luvulla papiksi vihityistä enemmistö on ollut naisia. 

Arkkipiispa Kari Mäkinen avasi sisällissodan muistovuoden Kallion kirkossa 20. tammikuuta. Tänä vuonna sisällissodasta on kulunut sata vuotta.

”Sisällissota asuu yhteisessä muistissa, ja yksityisissä perheen, suvun ja paikkakunnan muistissa. Kun seison tässä avaamassa sisällissodan muistovuotta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon osalta, tunnen poikkeuksellisella tavalla historian painon”, arkkipiispa Mäkinen sanoi.

Hän sanoi, ettei sisällissodan muistia tule väheksyä eikä unohtaa. Muistovuosi voi parhaimmillaan merkitä sitä, että sisällissota ja sen pitkä jälki, jossa on paljon vaiettua, alkaa näkyä yhteisenä perintönä.

Yle Radio 1:n aamuhartauden uusinnan aikataulu muuttui 12.3. alkaen.

Uusinta lähetetään jo klo 7.15 (aiemmin 7.50). Aamun ensimmäinen hartauslähetys kuullaan entiseen tapaan klo 6.15.

Radion iltahartaus alkaa ma–pe klo 18.50 ja lauantaisin klo 18.00. Iltahartauksien uusinnat kuullaan samalla kanavalla 23.00.

Kun on suru, hätä ja ahdistus ja kaipaat kuuntelijaa, Kirkon keskusteluapu on sinua varten.

Päivystäjät ovat kirkon työntekijöitä ja koulutettuja vapaaehtoisia. Palvelemme myös ruotsiksi.

Päivystysajat:

● Palveleva puhelin joka ilta klo 18 alkaen
● Chat ma–pe klo 12–20
● Palveleva netti ja Palveleva kirje vastaanottavat viestejä 24/7. Viesteihin vastataan päivän, parin kuluessa.

8.1. alkaen radion iltahartaudet voi kuunnella uusintana Yle Radio 1:ssä klo 23.00.

Normaalisti iltahartaudet lähetetään ma-pe klo 18.50 ja la klo 18.00. 

Aamuhartauksia lähetetään maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50.

Piispa Salmi on hoitanut Oulun hiippakunnan piispan virkaa vuodesta 2001 lähtien. 

”Kiitän kaikista ihmisistä, jotka ovat iloiten rakentaneet tätä kaunista pohjoista maata ja sen henkistä ja hengellistä elämää yhdessä kanssani” piispa Salmi toteaa hiippakunnalle ja tuomiokapitulille osoittamassaan kirjeessä.

Alustavan arvion mukaan piispanvaali toimitetaan elo-syyskuussa 2018.