Uskonnonopetus

Kaksi tyttöä luokkahuoneessa.

Uskonnonopetuksesta vastaa kunnan opetustoimi. Opetuksessa noudatetaan paikallista opetussuunnitelmaa, jolla on Opetushallituksen laatimat valtakunnalliset perusteet. 

Evankelis-luterilaiseen uskonnonopetukseen osallistuvat kaikki luterilaiseen kirkkoon kuuluvat oppilaat. Enemmistöuskonnon opetus on lain mukaan avoin myös muille. Kirkon jäsenet eivät voi osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen. Uskontokuntiin kuulumattomat voivat valita elämänkatsomustiedon ja uskonnonopetuksen väliltä.

Evankelis-luterilaisen uskonnon opetukseen osallistuu 87 % kaikista peruskoululaisista (2018) ja yli 89 % lukiolaisista (2017). Uskontotunnit eivät sisällä uskonnon harjoittamista eivätkä sitouta opiskeltavaan uskontoon. Opettajan ei tarvitse olla evankelis-luterilaisen kirkon jäsen.

Oman uskonnon opetuksessa oppilaat

  • perehtyvät opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen
  • tutustuvat eri maailmanuskontoihin ja -katsomuksiin
  • oppivat ymmärtämään uskonnon ja kulttuurin välistä suhdetta
  • pohtivat eettisiä kysymyksiä sekä harjoittelevat kriittistä ajattelua ja dialogia
  • saavat aineksia oman identiteetin ja katsomuksen rakentamiseen

Ev.lut. uskonnon opetussuunnitelmassa tutustutaan tietyillä luokilla myös Raamattuun ja virsikirjaan, kirkkorakennukseen sekä seurakunnan toimintaan. Yhteistyö seurakunnan kanssa voi toteutua esimerkiksi oppituntivierailuina.

Uskonnon opetussuunnitelmat perusopetuksessa

Uskonnonvapauslaki ja perusopetuslaki

Suomen perustuslaki takaa oikeuden uskonnon ja omantunnon vapauteen. Uskonnonvapauden käyttämistä turvataan uskonnonvapauslailla. Laki liittyy myös perusopetuksen ja lukion uskonnon- ja elämänkatsomustiedon opetusta koskeviin säännöksiin. 

Perusopetuslaissa (§13) todetaan uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksesta mm. seuraavaa:

“Perusopetuksen järjestäjän tulee järjestää oppilaiden enemmistön uskonnon mukaista uskonnon opetusta. Opetus järjestetään tällöin sen mukaan, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan oppilaiden enemmistö kuuluu. Tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvat oppilaat osallistuvat oman uskontonsa opetukseen. Oppilas, joka ei kuulu tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan, voi huoltajan ilmoitettua asiasta perusopetuksen järjestäjälle osallistua mainittuun uskonnonopetukseen.”

“Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle oppilaalle, joka ei osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnonopetukseen, opetetaan elämänkatsomustietoa. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvalle oppilaalle, jolle ei järjestetä hänen oman uskontonsa opetusta, opetetaan huoltajan pyynnöstä elämänkatsomustietoa.”

Kirkko ja uskonto päiväkodissa sekä koulussa

Yhteistyö peruskouluissa ja lukioissa / neljän korin malli

Keskustelua uskonnon roolista ja katsomusopetuksesta kouluissa:

Uskonnon roolista koulussa on käyty vilkasta keskustelua marraskuussa 2024 sen jälkeen, kun Uudellamaalla sijaitsevassa koulussa peruttiin barokkikonsertti sen raamatullisen sanoituksen vuoksi. Suomalaisen barokkiorkesterin ja Helsingin kamarikuoron oli tarkoitus esittää säveltäjä Georg Friedrich Händelin Messias-oratorio. Koulun rehtori päätti kuitenkin perua konsertin, koska sävellys kumpuaa kristinuskon teemoista. Sanoitukset kertovat Jeesuksen elämästä.

***

Keskustelua uskonnon- ja elämänkatsomustiedon opetuksesta:

Opetusministeri Li Andersson (vas) ehdotti syyskuussa 2019 elämänkatsomustiedon opetuksen avaamista kaikille koululaisille. HS 10.9.2019. Andersson totesi, että elämänkatsomustieto voisi olla valinnainen kaikille, jolloin muutos lisäisi yhdenvertaisuutta. Asiaa ei kirjattu hallitusohjelmaan.

Takaisin sivun alkuun