Rukous-, katumus- ja paastopäiviä on kristillisessä kirkossa vietetty kautta sen historian. Näiden lisäksi maalliset hallitukset saattoivat keskiajalta alkaen määrätä erityisiä rukouspäiviä esimerkiksi katovuosien tai luonnonmullistusten vuoksi. Nykyisen kaltaisen rukouspäiväkäytännön katsotaan syntyneen Ruotsi-Suomessa 1600-luvulla, joskin päivien lukumäärä vielä vaihteli. Neljäksi rukouspäivien määrä vakiintui 1600-luvun lopulla. Yhtä rukouspäivistä ryhdyttiin vähitellen viettämään kiitospäivänä. Vuonna 2004 rukouspäivistä päättäminen siirtyi […]

Tapaninpäivä on toinen joulupäivä, jonka aiheena on Kristuksen todistajat. Se on ensimmäisen marttyyrin, Stefanoksen, ja hänen myötään kaikkien marttyyrien muistopäivä. Marttyyri Stefanoksesta kerrotaan Apostolien teoissa (6:8–15 ja 7:51–60). Tapani on suomalainen versio nimestä Stefanos, ja päivä onkin samalla Tapanin nimipäivä. Tapaninpäivän aihe on vastakohta ensimmäiselle joulupäivälle: sen mukaan osa ihmisistä vastaanottaa Jumalan pelastussanoman ja kuuluu […]

Pyhän Kolminaisuuden päivää vietetään helluntaipäivää seuraavana sunnuntaina. Se kuuluu kirkkovuodessa helluntaijaksoon ja aloittaa helluntain jälkeisen ajan. Pyhän Kolminaisuuden päivä korostaa kristillisen uskon keskeistä sisältöä, Jumalan kolmiyhteisyyttä. Sitä sanotaankin uskontunnustuksen päiväksi.

Tuomiosunnuntai on kirkkovuoden viimeinen sunnuntai. Kalenterivuodessa se sijoittuu marraskuun viimeiseksi sunnuntaiksi ennen adventin ajan alkua. Sen nimi vaihtelee eri kirkoissa. Joissain kirkoissa puhutaan vain viimeisestä sunnuntaista ilman lisämääreitä. Suomessa otettiin vuoden 1958 evankeliumikirjaan Ruotsin esikuvan mukaisesti nimitys tuomiosunnuntai. Tästä päivästä käytetään myös nimitystä Kristuksen kuninkuuden sunnuntai. Näihin kahteen erilaiseen aiheeseen tiivistyy tuomiosunnuntain sanoma: Kristus viimeisen […]

Uudenvuodenpäivä on sekä yhteiskunnallinen että kirkollinen juhla- ja vapaapäivä. Vanhan perinteen mukaan suuret kirkolliset juhlat, esimerkiksi joulu, ovat viikon mittaisia. Uudenvuodenpäivä on joulun jälkeinen kahdeksas päivä eli joulun oktaavi, viikon kuluttua joulusta vietettävä jälkijuhla. Sen raamatulliseksi sisällöksi tuli Jeesuksen ympärileikkaus (Luuk. 2:21) ja Jeesus-nimi. Jeesus-nimi merkitsee ’Herra on apu, Herra pelastaa’. Tähän nimeen seurakuntaa kehotetaan […]

Kirkastussunnuntain sisältönä on kertomus Jeesuksesta opetuslastensa, Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen, kanssa vuorella. Jeesus muuttui heidän edessään loistavan kirkkaaksi. Vanhan testamentin profeetat Mooses ja Elia ilmestyivät heille osoittamaan, että Jeesus oli Vanhan liiton lupaama Messias. Opetuslapset kuulivat äänen: ”Tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa häntä” (Matt. 17:1–8). Kirkastussunnuntaita on vietetty Ruotsissa ja Suomessa 1500-luvulta lähtien seitsemäntenä […]

Pääsiäinen on kirkkovuoden keskus ja kohokohta, juhlien juhla. Pääsiäisenä juhlitaan Kristuksen ylösnousemista kuolleista. Pääsiäisen suomenkielinen nimitys merkitsee alkuaan paastosta pääsemistä. Pääsiäinen on kristillisistä juhlista vanhin ja merkittävin. Varhaisimmat tiedot pääsiäisen vietosta ovat 100-luvulta. Kristuksen ylösnousemus on kristillisen uskon ydinkohtia. Ilman ylösnousemususkoa ei ole kristillistä kirkkoakaan. Kristityille Jeesuksen ylösnousemus haudasta merkitsee sitä, että Kristus on avannut […]