Joulurauhan julistaminen jouluaattona kello 12 Suomen Turusta on historiallisesti ainutlaatuinen perinne. Tiettävästi missään muualla joulurauhan julistus ei ole säilynyt lähes katkeamattomana keskiajalta asti. Perusteet joulurauhan julistamiselle löytyvät Raamatusta, enkelien Maassa rauha -kehotuksesta jouluyönä. Julistus on ollut osa yhteiskuntajärjestyksen ylläpitoa, jossa kirkolla on ollut keskeinen merkitys. Joulurauhan historiaa Keskiajalla joulurauha julistettiin useimmissa pohjoismaisissa kaupungeissa. Julistukseen liittyi […]

Helatorstai on pääsiäisaikaan kuuluva kirkkovuoden juhlapäivä. Silloin muistellaan Kristuksen taivaaseen astumista (Ap. t. 1:6–14). Helatorstaita vietetään 40 päivää pääsiäisen jälkeen. Taivaaseen astuminen kertoo Kristuksen jumaluudesta: Kristus on kolmiyhteisen Jumalan yksi persoona, samaa olemusta kuin Isä. Hän astui työnsä täytettyään takaisin taivaan kirkkauteen, mutta on sanassa ja sakramenteissa yhä läsnä seurakuntansa keskellä. Helatorstai kuuluu niin sanottuihin […]

Loppiaista vietettiin tammikuun kuudentena jo 200-luvulla, jolloin se oli Jeesuksen syntymä- tai kastejuhla. Juhlan vanha nimi epifania on kreikkaa ja tarkoittaa ilmestymistä, Herran ilmestymistä. Jo 300-luvulla Jeesuksen syntymäjuhlaa, joulua, alettiin viettää läntisessä perinteessä 25. joulukuuta, roomalaisen voittamattoman auringon juhlan paikalla. Loppiainen sai keskiajalla sisältönsä idän tietäjistä, jotka tulivat osoittamaan kunnioitustaan Jeesus-lapselle (Matt. 2:1–12). Ruotsin kuningaskunnan, […]

Septuagesimasunnuntaita (lat. septuagesima = seitsemäskymmenes) vietetään noin 70 päivää ennen pääsiäistä. Se on kolmas paastonaikaa edeltävistä sunnuntaista. Sen liturginen väri on vihreä. Septuagesimasunnuntai Kirkkovuosikalenterissa

Kirkon juhlakalenterissa oli jo varhain useita apostoleille ja marttyyreille omistettuja muistopäiviä. Keskiajalla vakiintui tapa viettää Pietarin ja Paavalin kuoleman muistopäivää kesäkuun lopussa. Vuonna 1772 toteutetun juhlapyhäuudistuksen jälkeen Pietarin ja Paavalin päivät lakkasivat olemasta erilli siä pyhiä. Niiden teemat siirrettiin kuudenteen helluntain jälkeiseen sunnuntaihin, jota nykyisin vietetään apostolien päivänä heinäkuun puolenvälin tienoilla. Apostolien päivänä muistellaan Pietaria, […]

Seksagesimasunnuntaita (lat. sexagesima = kuudeskymmenes) vietetään noin 60 päivää ennen pääsiäistä. Se on toinen paastonaikaa edeltävistä sunnuntaista. Sunnuntain liturginen väri on vihreä. Kirkkovuosikalenteri seksagesimasunnuntai

Hiljainen viikko on pääsiäistä edeltävä viikko. Sitä kutsutaan myös nimellä piinaviikko tai suuri viikko. Hiljaisella viikolla kristityt keskittyvät muistelemaan Jeesuksen kärsimystä. Jokaisella hiljaisen viikon päivällä on oma nimityksensä: palmusunnuntai eli virposunnuntai malkamaanantai tikkutiistai kellokeskiviikko kiirastorstai pitkäperjantai lankalauantai, hiljainen lauantai pääsiäinen eli sukkasunnuntai Hiljaisen viikon vietto Hiljaisen viikon viettäminen kristillisessä kirkossa on ikivanha tapa. Jerusalemissa sitä […]

Loka-marraskuun vaihteessa vietettävässä pyhäinpäivässä yhdistyy kaksi alkujaan erillistä juhlaa: kaikkien pyhien päivä (1.11.) ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivä (2.11.). Vuodesta 1955 lähtien pyhäinpäivää on vietetty 31.10. ja 6.11. välisenä lauantaina. Päivän aiempi suomalainen nimi oli pyhäin miesten päivä. Pyhien muistaminen kirkossa palauttaa mieliin Jumalan uskollisuuden ja armollisuuden ihmistä kohtaan. Se vahvistaa uskonyhteisöä ja korostaa uskon […]

Mikkelinpäivän keskushahmo on Raamatussa viidesti mainittu arkkienkeli Mikael (Dan. 10:13, Dan. 10:21, Dan. 12:1, Juud. 1:9, Ilm. 12:7). Kristillisessä perinteessä myös Rafael ja Gabriel on luettu arkkienkeleiksi tai ylienkeleiksi, jota sanaa nykyinen raamatunkäännös käyttää. Luterilaisessa kirkossa enkelijuhlien lähes ainoaksi hahmoksi on jäänyt arkkienkeli Mikael. Mikaelin kunnioittaminen ja juhliminen alkoi jo 400-luvulla Fryygiassa. Italiassa tunnetaan samoilta […]