Ahti

Ahti-nimitys tulee latinan sanasta actus ja ruotsin sanasta akt, jotka tarkoittavat näytöstä, osaa tai kappaletta. Kirkollisessa kielenkäytössä ahti tarkoittaa Jeesuksen kärsimyshistorian osaa. Keskiaikaisten kärsimysnäytelmien sijaan luterilaisissa kirkoissa alettiin koota eri evankeliumeista yhtenäistä esitystä Jeesuksen kärsimyksestä. Se jaettiin kuuteen näytökseen eli ahtiin, joista pidettiin ahtisaarnat. Nykyisessä kirkkokäsikirjassa ahtitekstejä ei enää ole, mutta niitä voidaan käyttää edelleen […]

Pelastushistoria

Pelastushistorialla tarkoitetaan läpi Raamatun näkyviä Jumalan tekoja, jotka tähtäävät ihmisten pelastukseen. Kirkkovuoden kulkuun liittyy pelastushistorian tapahtumien muisteleminen, anamneesi. Pelastushistorian tapahtumia ovat esimerkiksi maailman ja ihmisen luominen (1. Moos. 1:1–2:4) syntiinlankeemus (1. Moos. 3) Israelin kansan valinta ja kymmenen käskyn laki (5. Moos. 5–6:6) profeetta Jesajan ennustus Jeesuksen tulosta (Jes. 9:1–6) Jeesuksen syntymä (Lk 2:1–20) Vuorisaarna […]

Trishagion

Trishagioniksi (kr. tris-hagion, kolmesti pyhä) sanotaan Jumalanpalvelusten kirjassa olevaa litaniatyyppistä esirukousta sen alkusanojen perusteella: ”Pyhä Jumala, pyhä Väkevä, pyhä Kuolematon”. Trishagion on myös osa pitkäperjantain sanajumalanpalvelukseen kuuluvia Moitteita (Improperia). Myös Pyhä-hymnin (Sanctus) alkua sanotaan trishagioniksi: Pyhä, pyhä, pyhä Herra Sebaot!

Adventti

Sana adventti merkitsee Herran tulemista (lat. adventus Domini). Adventti on joulunodottamista ja siihen valmistautumista. Kirkkovuosi alkaa 1. adventtisunnuntaista. Ensimmäinen adventtisunnuntai sijoittuu marraskuun 27. ja joulukuun 3. päivän välille riippuen siitä, mihin ajankohtaan joulupäivä osuu. Adventtiaika sisältää joulua edeltävät neljä sunnuntaita ja niitä seuraavat arkipäivät. Ensimmäistä adventtisunnuntaita sävyttää riemu. Kirkossa lauletaan Hoosianna-virttä (Virsi 1) ja liturginen […]

Juhannus

Juhannusta vietetään Suomessa Johannes Kastajan syntymän muistoksi 20.–26. kesäkuuta välisenä lauantaina. Vuoteen 1954 asti juhlaa vietettiin sen alkuperäisenä ajankohtana 24.6. Johanneksen syntymäpäivä on sijoitettu ajankohtaan kuusi kuukautta ennen joulua. Luukkaan evankeliumin perusteella enkeli kertoi, ilmoittaessaan Marialle Jeesuksen syntymästä, Johanneksen äidin Elisabetin olevan kuudennella kuukaudella raskaana (Luuk. 1:26,36). Johannes Kastajan päivä tunnetaan jo 300-luvulta sekä kirkon […]

Kirkkovuosi

Kirkkovuosi on kirkon jumalanpalveluselämää jäsentävä ja pelastushistorian keskeisiä tapahtumia seuraava kirkollisten juhlapäivien ja sunnuntaiden järjestelmä. Se alkaa adventista ja päättyy tuomiosunnuntaihin. Kirkkovuosi ja sen juhlat ovat muotoutuneet pitkän ajan kuluessa. Useilla juhlilla, esimerkiksi pääsiäisellä, on liittymäkohtia Vanhan testamentin aikaiseen juutalaiseen juhlaperinteeseen. Kirkkovuoden pyhinä muistetaan (ks. anamneesi) Jumalan hyviä tekoja, jotka tulevat todeksi seurakunnan ja sen […]

Kauneimmat joululaulut

Kauneimmat joululaulut on yhteislaulutilaisuus, joka järjestetään kirkossa joulun tienoilla lähetystyön hyväksi. Lähes jokainen seurakunta järjestää ainakin yhden tilaisuuden. Tilaisuudessa lauletaan Suomen Lähetysseuran julkaiseman Kauneimmat joululaulut -vihkosen lauluja. Kauneimmat joululaulut on seurakuntien suosituin musiikkitapahtuma. Tilaisuuksiin osallistuu vuosittain yli puoli miljoonaa suomalaista. Joululauluiltojen pitäminen alkoi yksittäisissä seurakunnissa, ja vuonna 1973 Suomen Lähetysseura alkoi organisoida Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksia […]

Laskiainen

Sana laskiainen merkitsee paastoon laskeutumista. Laskiaiseen liittyy paljon kansanperinteitä kuten mäenlaskua. Monissa eteläisissä maissa se on karnevaaliaikaa ennen paaston alkua. Sana karnevaali tulee latinan kielestä sanoista carne vale ja se merkitsee ”hyvästi liha”. Varsinainen paastonaika alkaa laskiaistiistaita seuraavasta tuhkakeskiviikosta. Tuhkakeskiviikko-nimi tulee siitä, että säkkiin pukeutuminen ja tuhkan sirottaminen pään päälle ovat Raamatussa katumuksen ja parannuksen […]

Joulu

Joulua vietetään Kristuksen syntymän muistoksi. Hänen syntymänsä ajankohtaa ei tiedetä tarkkaan, joten joulu on sijoitettu talvipäivänseisauksen kohdalle. Jouluna ylistetään inkarnaation mysteeriä ja lahjaa. Jeesuksen syntymäjuhlaa alettiin viettää joulukuun 25. päivänä 300-luvun alkupuolella. Kristittyjen joulu syrjäytti sekä joulukuun 17. päivänä vietetyn pakanallisen saturnalia-juhlan että joulukuun 25. päivänä olleen auringon palvontaan liittyneen voittamattoman auringon päivän. Joulun synty […]

Perikooppikalenteri

Perikkooppikalenteri on kirkkovuosikalenteri, josta käy ilmi kunkin kirkkovuoden pyhän teema, liturginen väri, psalmi, lukukappaleet ja evankeliumi. Perikooppi on jumalanpalveluksessa luettava raamatunteksti. Kirkkovuosikalenteri

Takaisin sivun alkuun