Diakonia

Diakonia on kristilliseen uskoon ja rakkauteen perustuvaa palvelua kirkon elämässä. Jeesus sanoi, ettei Ihmisen Poika tullut palveltavaksi vaan palvelemaan. Samoin diakonia (palvelu) on erottamaton osa kirkon elämää, yksi kirkon perustuntomerkeistä.

 

Sisällysluettelo

Diakonian tehtävät

Diakonia etsii, lievittää ja poistaa ihmisten hätää ja kärsimystä. Diakonia pyrkii herättelemään myös yhteiskunnallista ja kansainvälistä vastuuta. Kirkollinen diakonia pyrkii auttamaan ja tukemaan erityisesti heikoimmassa asemassa olevia ja niitä, jotka jäävät kaiken muun avun ulottumattomiin tai ovat muutoin kestämättömässä tilanteessa elämässään.

Diakoniatyö on luonteeltaan karitatiivista, liturgista ja yhteiskunnallista. Liturginen työ merkitsee lähimmäisen palvelemista jumalanpalveluksen ja hengellisen elämän hoidon kautta. Karitatiivinen työ voi olla sielunhoitoa, kriisiapua (esim. kuolinviestin viemistä poliisin kanssa ihmisen kotiin), mielenterveystyötä, vammaistyötä, taloudellista avustamista, velkaongelmien selvittelyä, ruokapankkien ylläpitoa, kriminaali- ja päihdetyötä sekä ihmisiä tukevaa ryhmätoimintaa. Yhteiskunnallinen diakonia on hädän syiden selvittämistä ja yhteiskunnallista vaikuttamista niiden poistamiseksi.

Diakoniatyötä tekevät tahot

Diakonia on koko kirkon ja seurakunnan asia. Sitä toteuttavat vapaaehtoiset seurakuntalaiset, diakonian viranhaltijat, diakoniakeskukset suurimmissa kaupungeissa, rovastikunnat, hiippakunnat, diakoniaopistot ja -laitokset, monet kristilliset yhdistykset, vuosittainen YhteisvastuukeräysKirkon diakoniarahastoKirkon Ulkomaanapu (KUA) sekä Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston diakonian ja yhteiskuntatyön toimiala (KDY).

Kansainvälinen diakonia on diakoniaa, joka kohdistuu ulkomaille. Suomen evankelis-luterilainen kirkko tekee kansainvälistä diakoniaa ensisijaisesti Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Diakoniatyöntekijän virka ja koulutus

Diakoniatyö nykyisessä muodossaan lähti liikkeelle diakonissalaitoksista 1800-luvun puolivälissä. 1900-luvun alussa työ laajeni seurakuntiin. Vuonna 1943 säädettiin, että jokaisessa seurakunnassa tulee olla diakoniatyöntekijän virka. Diakonissalaitoksia on Suomessa neljä: Helsingissä, Lahdessa, Oulussa ja Porissa.

Diakoniatyöntekijöitä kouluttaa maassamme Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) sekä ruotsinkielinen Yrkeshögskolan Novia. Diakissa voi suorittaa joko diakonisen hoitotyön suuntautumisvaihtoehdon tai diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehdon ja tulla sen jälkeen vihityksi diakonissaksi tai diakoniksi. Noviassa voi suorittaa vain jälkimmäisen tutkinnon.