Rippikoulussa nuori saa pohtia elämän suuria kysymyksiä ja vahvistaa omaa identiteettiään. Rippikoulussa ihmetellään elämää yhdessä. Jokainen nuori on ihme.
Rippikoulu on seikkailu, jonka aikana nuori saa eväitä elämäänsä. Yhdessä muiden nuorten ja seurakunnan aikuisten kanssa he pohtivat elämään ja uskoon liittyviä asioita. Useimmiten nuori käy rippikoulun sinä vuonna, kun hän täyttää 15 vuotta.
Rippikoulun voi käydä leiri-, päivä- tai iltarippikouluna. Tavanomainen nykypäivän rippileiri järjestetään leirikeskuksessa jossain päin Suomea. Päivät koostuvat erilaisista työskentelyistä sekä yhdessä vietetystä ajasta, iltaohjelmasta, hyvästä ruoasta, laulusta ja naurusta. Leirillä nuori pääsee itse tekemään, kokemaan ja pohtimaan.
Papin ja muiden seurakunnan työntekijöiden lisäksi riparilla vastuuta kantavat nuoret isoset, joiden myötä oppiminen on pitkälti vertaisoppimista. Lisäksi useissa rippikouluissa on mukana vapaaehtoisia aikuisia.
Nykyään useat seurakunnat järjestävät myös erilaisia harraste- ja teemarippileirejä, kuten vaellus-, laskettelu- ja purjehdusripareita, musiikki- tai urheilupainotteisia ripareita sekä vihreitä ympäristöripareita.
Oman seurakunnan riparitarjonnan näet seurakuntasi sivuilta. Seurakuntien lisäksi myös kristilliset järjestöt järjestävät rippikouluja.
Useimmiten rippikoulu käydään Suomessa sinä vuonna, kun nuori täyttää 15 vuotta. Suomalaisista 15-vuotiaista nuorista rippikoulun käy vuosittain reilusti yli 70 %. Rippikouluun osallistuminen on vapaaehtoista.
Jos lapsi on mennyt 6-vuotiaana kouluun, monet haluavat käydä rippikoulunkin luokkatovereiden kanssa yhtä aikaa. Huoltajan on tällöin oltava yhteydessä seurakuntansa kirkkoherraan, joka myöntää 14-vuotiaalle luvan käydä rippikoulu. Toki rippikoulun voi käydä vuotta myöhemminkin.
Rippikouluun ovat kaikki tervetulleita. Jos rippikoululaista ei ole kastettu, hänet voidaan kastaa rippikoulun aikana. Jos nuori on kastettu, mutta ei ole kirkon jäsen, voi hän halutessaan liittyä kirkkoon. Konfirmoiduksi voivat tulla ainoastaan kirkkoon kuuluvat. Katso video nuorista, jotka kastettiin riparilla.
Rippikouluun ilmoittaudutaan yleensä alkusyksystä edeltävänä vuonna kuin rippikoulu on. Voit kysyä lisää omasta seurakunnasta tai kirkon järjestöistä, jotka rippikouluja järjestävät.
Rippikoulun voi käydä myös aikuisena. Aikuisrippikouluun voi osallistua myös verkossa, omassa tahdissaan ja omalla tavallaan.
Rippikoulu päättyy konfirmaatiojuhlaan. Sen myötä nuori saa:
Nuorta kannattaa juhlia. Yksi etappi monen nuoren elämässä on rippikoulun päättäminen, jonka jälkeen kirkossa järjestetään konfirmaatiojuhla. Lisäksi kotona voidaan järjestää rippijuhlat nuoren toiveiden mukaisesti.
Rippijuhla alkaa konfirmaatiomessulla, jossa nuoret pukeutuvat valkoiseen seurakunnalta saatavaan pitkään pukuun, albaan. Konfirmaatiomessussa rippikoulun käyneet saavat ehtoollisen, johon he ovat saaneet tutustua jo rippikouluaikana.
Yleensä kirkkoon kutsutaan riparilaisten perhe, isovanhemmat, kummit ja ystäviä. Kummit ovatkin rippijuhlassa tärkeässä osassa, sillä he saavat osallistua kirkossa konfirmoitavan nuoren siunaamiseen. Kummin tilalla nuorta voi olla siunaamassa joku muukin läheinen ihminen.
Rippijuhlan järjestäminen
Konfirmaatio
Kirkko pyrkii siihen, että kaikki nuoret saisivat parhaan mahdollisen rippikoulukokemuksen. Jokaisella nuorella lähtötilanteesta riippumatta on tasavertainen oikeus käydä rippikoulu.
Rippikoulussa on huomioitava jokaisen oma tapa oppia. Leiririppikoulu on yleisin rippikoulumuoto, mutta se ei sovi kaikille. Pienryhmä voi olla turvallisempi ja oppimisen sekä vuorovaikutuksen kannalta kannalta parempi kuin iso ryhmä.
Esimerkiksi kehitysvammaisille nuorille järjestetään pienryhmärippikouluja, joissa käytetään selkokieltä tai kuvakommunikointia. Samoin järjestetään viittomakielinen rippikoulu heille, joiden äidinkieli on viittomakieli. Joskus paras ratkaisu voi olla yksityisopetus papin kanssa omaan tahtiin nuorelle sopivin opetusmenetelmin.
Ole ajoissa yhteydessä paikallisen seurakunnan rippikoulupappiin oikean riparimuodon löytämiseksi.
Katekismuksen perustekstit antavat tämänkin päivän rippikoululle hyvän pohjan tarkastella kristinuskon keskeisiä sisältöjä. On hyvää perintöä osata ulkoa uskontunnustus ja joitakin muita kristinuskon keskeisiä tekstejä. Kaikille yhteisiä opeteltavia sisältöjä ovat:
Uskontunnustus
Isä meidän -rukous
Herran siunaus (4 Moos. 6:24–26)
Kymmenen käskyä (2 Moos.20:2-17; 5:6–21)
Rippikoulussa tavoitellaan ennen kaikkea näiden keskeisten tekstien sisäistä ymmärtämistä. Niiden ulkoa osaaminen ei tarkoita pakolla pänttäämistä. Ulkoa osaaminen voi olla esimerkiksi sitä, että osaa lausua uskontunnustuksen yhdessä muiden kanssa. Ulkoa opeteltavat tekstit ovat osa sitä kokonaisuutta, jolla rippikoulu varustaa nuoria elämään kristittyinä maailmassa ja liittymään seurakunnan jumalanpalveluselämään.
Katekismuksen lisäksi rukouksen ja jumalanpalveluselämän lähtökohta Raamattu sekä Virsikirja ovat kokonaisuudessaan rippikoulun peruskirjoja. Isä meidän -rukouksen ja kymmenen käskyn lisäksi voivat yhteiseen keskusteluun nousta erityisesti esimerkiksi seuraavat kristinuskon ydinkohdat Raamatusta:
Rakkauden kaksoiskäsky (Matt. 22:37–40)
Kastekäsky (Matt. 28: 18–20)
Pienoisevankeliumi (Joh. 3:16): “Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.”
Pienoisevankeliumi (Joh. 3:16):
“Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.”
Rippikoulussa luetaan Raamattua, vietetään yhteistä jumalanpalvelusta ja rukoillaan. Erilaiset hartaushetket ovat luonteva osa rippikoulun arkea.
Kaiken lähtökohtana on turvallinen ja monipuolinen hengellisyys. Tavoitteena on, että nuori löytää rukouksen ja jumalanpalveluksen tapana olla ja elää Jumalan kasvojen edessä – harjoittaa uskoaan ja hoitaa uskonelämäänsä rippikoulun jälkeenkin. Yhdessä lausutut uskontunnustus, Isä meidän -rukous ja Herran siunaus luovat yhteyden myös seurakunnan yhteiseen jumalanpalveluselämään.
Nuoret ovat itse mukana valmistelemassa ja toteuttamassa rippikoulun hartauselämää eri tavoin. Yhdessä tehden ja valmistellen syntyy kokemus erilaisten hartaushetkien tärkeydestä. Rippikoulun rukous- ja jumalanpalveluselämä liittyy myös niihin elämän ja uskon kysymyksiin, joita rippikoulussa on muutoinkin käsitelty.
Niin kuin seurakuntien elämässä muutenkin, musiikilla on iso merkitys rippikoulun kokemusmaailmassa. Musiikki on olennainen osa jumalanpalvelusta, ja muutenkin rippikoulussa lauletaan ja soitetaan paljon. Musiikin kautta nuori voi kokea Jumalan läsnäoloa ja yhteisöllisyyttä tai käsitellä vaikeitakin asioitaan.
Rippikoulun turvallisuusohjeet löytyvät täältä.
Rippikoulussa sinulla on aikaa ja tilaa etsiä vastauksia oman elämäsi kysymyksiin. Katso alta minkälainen kokemus ripari oli Joona Hellmanille!
Yhdessä muiden rippikoululaisten, isosten ja aikuisten kanssa pohditaan monia omaan kehitysvaiheeseen liittyviä kysymyksiä, jotka liittyvät muun muassa elämänarvoihin, Jumalaan, ihmissuhteisiin, seksuaalisuuteen, perheeseen, ympäristökysymyksiin, vastuuseen ja oikeudenmukaisuuteen. Tuettuna ja turvallisessa ympäristössä pohditaan kysymyksiä esimerkiksi elämän tarkoituksesta ja uskosta.
Jokaisella riparilaisella on oma isonen, oman rippikoulu pienryhmän vetäjä. Isonen pitää huolta omista riparilaisistaan ja auttaa aina tarvittaessa. Isonen on sinua varten! Isoset ovat jo rippikoulun käyneitä ja konfirmoituja nuoria, jotka ovat myös suorittaneet isoskoulutuksen. Oman rippikoulun käytyään voi siis myös itse ryhtyä isoseksi. (kuva: Lasse Simpanen, Joutjärven seurakunta)
Kesän klassikkoleirien lisäksi useat seurakunnat järjestävät myös erilaisia harraste- ja teemarippileirejä, kuten vaellus-, laskettelu- ja purjehdusripareita, musiikki- tai urheilupainotteisia ripareita sekä vihreitä ympäristöripareita. Kysy lisää omasta seurakunnastasi!
Seurakuntien lisäksi myös kristilliset järjestöt järjestävät rippikouluja. Lista järjestöistä täällä.
(kuva: Lasse Simpanen, Jourjärven seurakunta)
Rippikoulu toteutetaan noin puolen vuoden aikana. Rippikoulun aikana osallistutaan seurakunnan toimintaan ja pohditaan uskoon ja elämään liittyviä kysymyksiä. Teemapäivät, jumalanpalvelukset ja nuorisotoiminta, leiri ja konfirmaatiojuhla muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Saat kaikkiin tarkemmat ohjeet omalta rippikoulun ohjaajaltasi!
Rippikouluun ilmoittaudutaan yleensä alkusyksystä edeltävänä vuonna kuin rippikoulu on. Voit kysyä lisää omasta seurakunnasta tai järjestöistä, jotka rippikouluja järjestävät. Seuraa oman seurakunnan tai järjestön tiedotusta ilmoittautumisesta.
Aluksi järjestetään rippikoulun starttipäivä, vanhempainpäivä tai -ilta ja perheisiin tutustuminen. Ensimmäisten tapaamisten yhteydessä ensimmäinen messu- ja ehtoollisopetus, ja tämän lisäksi voi olla 2-4 muuta yhteistä tapaamista tai teemapäivää.
Osallistutaan Jumalanpalveluksiin ja nuorisotoimintaan oman rippikouluryhmän kanssa yhdessä. Oma rippikouluryhmä osallistuu 3–5 jumalanpalvelukseen. Yhdessä myös suunnitellaan ja toteutetaan yksi jumalanpalvelus!
Rippikoulun tunnetuin ja odotetuin osa on rippileiri. Tähän osaan kuuluu 1–2 lähipäivää sekä vähintään 7 leiripäivän mittainen leiri. Leiri voi olla myös päiväleiri, eli päivärippikoulu.
Rippikoulu päättyy konfirmaatioon ja rippijuhliin! Rippijuhla alkaa konfirmaatiomessulla, jossa pukeudutaan valkoiseen seurakunnalta saatavaan pitkään pukuun, albaan. Kotona voidaan järjestää rippijuhlat nuoren toiveiden mukaisesti.
Nuori on tervetullut mukaan seurakunnan nuortentoimintaan: nuorteniltoihin, leireille, tapahtumiin, isostoimintaan sekä nuorten vaikuttajaryhmään!
Vuonna 2022:
– 48 500 rippikoululaista – 74 % / 15-v. – yleisarvosana 9– – 90 % koki saaneensa olla oma itsensä – 93 % koki olonsa turvalliseksi