Kirkkoherra on paikallisseurakunnan johtaja. Nimitys tulee vanhasta ruotsin kielen sanasta kirkiohärra eli kyrkoherre, josta se on muuntunut latinan pastor-sanan vaikutuksesta muotoon kyrkoherde (paimen).
Kirkkojärjestyksen mukaan kirkkoherra on vastuussa jumalanpalvelusten, pyhien sakramenttien, kirkollisten toimitusten ja sananjulistuksen oikeasta hoitamisesta, rippikoulujen pidosta sekä yksityisen sielunhoidon ja ripin harjoittamisesta. Kirkkoherra valvoo seurakunnan kaikkea elämää ja työtä, kuten kristillistä kasvatusta ja opetusta, diakoniaa sekä evankelioimis– ja lähetystyötä. Hänen velvollisuutenaan on vastata, että seurakunnassa asiat ovat kirkon tunnustuksen ja tehtävän mukaisia.
Kirkkoherra on kaikkien seurakunnan työssä olevien esimies ja virkansa puolesta kirkkoneuvoston puheenjohtaja. Kirkkoherralle kuuluu myös kirkkoherranviraston ja kirkonarkiston johto ja valvonta.
Kirkkoherran valitsevat seurakunnan jäsenet yleisillä vaaleilla kolmen tuomiokapitulin asettaman ehdokkaan joukosta. Pappi voi tulla valituksi kirkkoherraksi myös niin kutsutulta ylimääräiseltä vaalisijalta. Piispa asettaa valitun kirkkoherran virkaansa seurakunnan jumalanpalveluksessa.