Pääsiäinen on kirkkovuoden keskus ja kohokohta, juhlien juhla. Pääsiäisenä juhlitaan Kristuksen ylösnousemista kuolleista. Pääsiäisen suomenkielinen nimitys merkitsee alkuaan paastosta pääsemistä.
Pääsiäinen on kristillisistä juhlista vanhin ja merkittävin. Varhaisimmat tiedot pääsiäisen vietosta ovat 100-luvulta.
Kristuksen ylösnousemus on kristillisen uskon ydinkohtia. Ilman ylösnousemususkoa ei ole kristillistä kirkkoakaan. Kristityille Jeesuksen ylösnousemus haudasta merkitsee sitä, että Kristus on avannut uuden tien kuolemasta elämään, synnistä sovitukseen ja kadotuksesta pelastukseen.
Juutalaisten pääsiäistä (hepr. pesah, kreik. paskha) vietetään Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi. Pääsiäispäivä on aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.
Juliaanista ajanlaskua noudattavat ortodoksit viettävät pääsiäistä eri aikaan kuin muut kristityt. Poikkeuksen tekee Suomen ortodoksinen kirkko, joka viettää pääsiäistä lännen kirkkojen tapaan gregoriaanisen kalenterin mukaan.
Pääsiäistä edeltää palmusunnuntaista alkava hiljainen viikko. Sen alkupäivinä mietiskellään Jeesuksen kärsimystietä. Kiirastorstain sisältönä on ehtoollisen asettaminen. Kiirastorstai-illasta alkaa ristin ja ylösnousemuksen pääsiäisen vietto, joka ulottuu pääsiäispäivän iltaan (ns. triduum sacrum, pyhä kolmen päivän aika). Pitkäperjantaina muistetaan Jeesuksen ristinkuolemaa syntien sovitukseksi. Liturginen väri on silloin musta.
Risti ja ylösnousemus, kärsimys ja ilo muodostavat pääsiäisen sanoman kaksoisytimen: ylösnousemuksen kirkkaus nousee haudan ja pahuuden pimeyde stä. Pitkäperjantaita seuraavana hiljaisena lauantaina muistetaan Jeesuksen haudassa oloa. Pääsiäinen julistaa Kolmiyhteisen Jumalan rakkauden voittoa pimeyden valloista. Liturginen väri vaihtuu mustasta valkoiseen, ilon, puhtauden ja riemun väriin. Paastonajan jumalanpalveluksissa vaiennut ylistys (kunnia, halleluja) soi jälleen.
Pääsiäisyön messussa kirkon kuoriin tuodaan suuri pääsiäiskynttilä, jota sytytettäessä lausutaan: Jeesus Kristus on maailman valo. Pääsiäisyön messun erityisiä aineksia ovat pääsiäisylistys (ns. Exsultet) ja kasteen muistaminen. Pääsiäinen aloittaa pääsiäisviikon. Toisena pääsiäispäivänä iloitaan ylösnousseen Kristuksen ilmestymisestä Emmauksen tien opetuslapsille. Pääsiäisestä alkaa 50-päiväinen pääsiäisaika, joka päättyy helluntaihin.
Pääsiäinen evl.fi-sivustolla