30.3.2023 Abba Abba on tuttavallinen ja lempeä arameankielinen puhuttelusana ”isä” (tai ”isi”). Jeesus käytti sitä Jumalasta (Mark. 14:36). Jeesus opetti ihmisiä lähestymään Jumalaa Isänä (esim. Isä meidän -rukous). Myös Paavali käyttää sanaa Abba tuttavallisena puhutteluna Jumalasta (Room. 8:15; Gal. 4:6). Kristityt, Jumalan lapset, voivat lähestyä taivaallista isäänsä turvallisesti ja levollisesti. Isä meidän -rukous Jumala on isä
30.3.2023 Numerosymboliikka Raamatussa mainitaan monia lukuja, ja ne symboloivat erilaisia asioita. Aikojen saatossa Raamatun numerosymboliikkaa on tulkittu monin eri tavoin. Keskeisimpiä lukuja ovat kolme, seitsemän ja kaksitoista. 3 Jumala on ilmaissut itsensä kolmiyhteisenä. Uskontunnustuksessa on kolme uskonkappaletta, Jeesuksen seimen luo tuli kolme itämaan tietäjää, Jeesus kohtasi kolme kiusausta erämaassa, Pietari kielsi Jeesuksen kolme kertaa ja Jeesus nousi […]
30.3.2023 Raamatunkäännöstyö Raamattu on maailman käännetyin teos. Kristityt ovat kääntäneet omia pyhiä tekstejään koko olemassaolonsa ajan. Raamatunkäännöstyön perimmäisenä tavoitteena on, että Raamatun sanoma vaikuttaisi sitä lukevien ihmisen elämässä myönteisillä tavoilla. Noin 2 000 vuotta raamatunkäännöstyötä on opettanut paljon siitä, kuinka Raamattua kannattaa kääntää. Raamatun kääntäminen voi tarkoittaa käännöstä sellaiselle kielelle, jolla ei vielä ole saatavilla Raamattua. Se […]
30.3.2023 Kadotus Kadotus oli alun perin juutalaisen apokalyptiikan käsite, joka sisältyi myös alkukristilliseen julistukseen pelastuksesta. Se esiintyy ensimmäisen kerran Raamatussa Danielin kirjassa, Dan. 12:2. Kadotukselle rinnakkaisia käsitteitä ovat helvetti ja Tuonela. Tuonela viittaa myös mytologisiin kuolleiden asuinsijoihin – sana esiintyy muun muassa Kalevalassa. Kadotus tai helvetti mielletään vastakohtana taivaalle. Kristillisen uskon mukaan ihminen on luotu elämään rakkauden […]
30.3.2023 Kenosis Kreikan sana kenosis tarkoittaa tyhjentymistä. Kenosis viittaa kristillisessä kielessä Kristukseen, joka tyhjensi itsensä (Fil. 2:7) taivaallisesta kunniastaan, alentui ottamaan orjan muodon ja syntyi ihmiseksi Neitsyt Mariasta ja Pyhästä Hengestä.
30.3.2023 Apokryfiset kirjat Apokryfisiä kirjoja ovat ne juutalaiset ja varhaiskristilliset kirjat, joiden asema osana Raamatun kaanonia on vaihdellut. Vanhan testamentin apokryfikirjat ovat syntyneet hellenistisellä ajalla noin 200 eKr.–50 jKr. vasta Vanhan testamentin kaanoniin kuuluvan eli siihen hyväksytyn kirjallisuuden jälkeen. Ne eivät siten ole koskaan kuuluneet heprealaiseen Vanhan testamentin kirjakokoelmaan, eivätkä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa käytössä olevaan Vanhaan testamenttiin. Sen […]
30.3.2023 Raamattu Raamattu on kristinuskon pyhä kirja, joka jakaantuu kahteen osaan: Uuteen testamenttiin ja Vanhaan testamenttiin. Testamentti tarkoittaa Jumalan kanssa solmittua liittoa. Siinä on yhteensä 66 kirjaa, joista Vanhaan testamenttiin kuuluu 39 ja Uuteen testamenttiin 27 kirjaa. Raamattu on noin tuhannen vuoden aikana kirjoitettu kirjasarja. Raamatun historian tapahtumapaikkana on Palestiinan alue Välimeren itärannikolla. Raamattu sisältää useita kirjallisuuden […]
30.3.2023 Kirjoitukset Juutalaisen jaottelutavan mukaan (vrt. Luuk. 24:27) kirjoitukset on kolmas Vanhan testamentin osa Tooran (laki) ja profeettojen lisäksi. Kirjoituksiin kuuluvat Raamattumme sisällön mukaisessa järjestyksessä kirjat Joosuasta Laulujen lauluun sekä valitusvirret ja Danielin kirja. Juutalaisen ajattelutavan mukaan kirjoitukset eivät ole yhtä tärkeitä kuin Toora tai profeetat. Silti niillä on arvoa, koska ne selittävät lakia. Raamattu Uskonnot Suomessa […]
30.3.2023 Aamen Aamen on hepreaa ja tarkoittaa varma, luotettava, varmasti, totisesti, tapahtukoon niin. Lausutulla tai lauletulla aamenella seurakunta yhtyy rukouksiin esimerkiksi messussa, rukoushetkissä ja kirkollisissa toimituksissa. Kirkkoisä Augustinuksen mukaan aamen on kuin allekirjoitus. Jeesus aloitti arameankielisen puheensa usein tällä juhlallisella heprean sanalla. Useimmiten sana aamen on tällöin käännetty ilmaisulla totisesti (esim. Mark. 3:28, Joh. 1:51). Paavalin kirjeissä […]
30.3.2023 Uusi testamentti Uusi testamentti on 27 kirjoituksen kokoelma, joka on kirjoitettu noin sadan vuoden aikana juutalais-kristillisessä Palestiinassa. Vanhin kirjoitus on 50-luvulta (Paavalin kirjeet) ja nuorimmat 150-luvulta (2. Pietarin kirje). Uusi testamentti kuuluu Raamattuun. Uudessa testamentissa on lajityypiltään ja tyyliltään hyvin erilaisia tekstejä. Mukana on neljä evankeliumia, historiakirja Apostolien teot, kirjeitä seurakunnille ja yksityishenkilöille sekä apokalyptinen Johanneksen ilmestyskirja. […]