27.11.2023 Luominen Uskontunnustuksen ensimmäisen lauseen mukaan Jumala on taivaan ja maan Luoja. Hän on luonut maailmankaikkeuden sanallaan niin kuin kerrotaan Raamatun alussa luomiskertomuksessa (1. Moos. 1:1–2:3). Toisessa, yksityiskohtaisemmassa luomiskertomuksessa keskitytään ihmisen ja hänen lähiympäristönsä luomiseen (1. Moos. 2:4–25). Kristityt uskovat, että Jumala on toteuttanut luovan työnsä rakkaudesta luomakuntaa kohtaan. Hänen luomistyönsä ei rajoitu vain elämän alkuun vaan […]
30.3.2023 Antikristus Antikristus tulee kreikan sanoista anti ja Khristos, jotka yhdessä merkitsevät Kristuksen vastaista tai Kristuksen vastustajaa. Johanneksen kirjeissä antikristus merkitsee Kristuksen kieltäjää (1. Joh. 2:18, 22, 4:3; 2. Joh. 7). Vaikka sana ei muualla Uudessa testamentissa esiinny, kirkko on katsonut antikristuksen olevan hahmo, joka aikojen lopulla nousee vastustamaan Messiasta ja vainoaa kristittyjä (Hes. 38; 39:1–16; Dan. […]
30.3.2023 Ilmoitus Kristillisen uskon mukaan Jumala on ihmisymmärrykseltä salattu. Ihminen voi aavistella jotain Jumalasta ja Hänen tahdostaan luonnon, historian ja ihmiskohtaloiden perusteella. Tällaista yleisluontoista Jumalan aavistelua hänen luomistekojensa perusteella kutsutaan yleiseksi ilmoitukseksi (lat. revelatio generalis). Erityisempää tietoa Jumalasta voi saada vain, mikäli Hän ilmoittaa itsensä. Sanoman pelastavasta Jumalasta välittää ihmiskunnalle Jumalan erityinen ilmoitus (lat.revelatio specialis), Jumalan Sana […]
30.3.2023 Eksegetiikka Eksegetiikka tarkoittaa tieteellistä raamatuntutkimusta. Se on siis teologian haara, joka tutkii Raamattua (kr. eksegeomai = selittää, kuvata tarkasti, mm. Luuk. 24:35, Ap. t. 10:8, Joh. 1:18). Tieteellisenä oppiaineena se jakautuu yleisesti Vanhan ja Uuden testamentin eksegetiikkoihin. Tutkimuskohteina ovat olleet perinteisesti Raamatun tekstien syntyhistoria ja kunkin ajan historialliset ilmiöt, mutta nykyisin yhä useammin myös Raamatun ajan […]
30.3.2023 Epistola Epistolaksi kutsutaan sunnuntain ja pyhäpäivän lukukappaleita, jotka luetaan jostakin Uuden testamentin kirjeestä messussa tai sanajumalanpalveluksessa. Uuden testamentin kirjeitä kutsutaan epistoloiksi juontuen kreikan sanasta epistoleeli, joka tarkoittaa suomeksi kirjettä. Suurin osa epistoloista on apostoli Paavalin kirjoittamia.
30.3.2023 Eksegeesi Eksegeesi (kr. eksegesis) tarkoittaa tekstin tulkintaa ja sen merkityksen selittämistä. Raamatun eksegeesi pohjautuu usein tieteelliseen raamatuntutkimukseen eli eksegetiikkaan. Raamatun eksegeesi valottaa teoksen syntyä, kulttuurihistoriaa ja merkityssisältöjä. Eksegeesissä pyritään siis lukemaan “ulos” (kr. eks) tekstin alkuperäinen sanoma. Jos lukija taas tulkitsee tekstiä omasta aikakaudestaan ja kulttuuristaan käsin, on kyse eisegeesist ä, itse annettujen merkitysten lukemisesta tekstin […]
30.3.2023 Psalmi Psalmi on varhainen kristittyjen käyttämän laulun muoto. Yleensä psalmilla tarkoitetaan Raamatun Vanhassa testamentissa olevan Psalmien kirjan lukua eli laulua. Monissa kielissä sana psalmi tarkoittaa virttä. Jumalanpalveluksessa voidaan lukea tai laulaa psalmeja. Psalmit ovat messun propriummusiikkia. Psalmi sijoittuu jumalanpalveluksessa yleensä johdanto-osaan yhteisen ripin jälkeen. Psalmin jälkeen liitetään yleensä Pieni kunnia. Psalmien kirja Vanhassa testamentissa
30.3.2023 Ihmisen Poika Jeesus käytti evankeliumin mukaan itsestään nimeä Ihmisen Poika (esim. Matt. 26:64). Tavallisimmin nimitys nähdään juutalaisen apokalyptiikan valossa, jossa Ihmisen Poika merkitsi taivaasta tulevaa eskatologista valtiasta (Vertaa esim. Dan.7:13).
30.3.2023 Apostoli Kreikan sana apostolos tarkoittaa lähettiä tai lähettilästä. Apostolit on yhteisnimitys ensimmäisen kristillisen sukupolven johtavalle ryhmälle. Yleensä nimitystä käytetään Jeesuksen opetuslapsista, Paavalista sekä Mattiaasta, joka valittiin Juudaksen tilalle (Ap. t. 1: 23–26). Luukkaan mukaan apostolin nimi kuuluu vain Jeesuksen valitsemille 12 opetuslapselle. Jeesuksen lähimmät opetuslapset eli 12 apostolia luetellaan Raamatussa nimeltä (Matt.10:2). Ensimmäisenä apostolina pidetään Pietaria.
30.3.2023 Kymmenen käskyä Kymmenen käskyä eli dekalogi ilmaisee elämän peruslain: mitä meidän tulee tehdä ja mitä jättää tekemättä (Katekismus, 1999). Martti Lutherin Ison katekismuksen mukaan käskyt ovat lakeja ja vaatimuksia. Ne velvoittavat elämään Jumalan tahdon mukaan, mutta myös paljastavat ihmisen turmeltuneisuuden. Tällöin käskyt ajavat ihmisen Jumalan luokse. Nykyisessä Katekismuksessa käskyt ovat Lutherin Vähästä katekismuksesta periytyneessä muodossa: Minä olen […]