30.3.2023 Hoosianna Uudessa testamentissa esiintyvä sana hoosianna on kreikkalainen muoto alun perin hepreankielisestä sanasta, joka oli avunhuuto kuninkaalle tai Jumalalle. Hoosianna tarkoittaa ‘auta, pelasta’. Vanhassa testamentissa hoosianna-huuto esiintyy psalmissa 118 (jae 25). Tämä psalmi on viimeinen niin sanotuista hallel-psalmeista (Ps. 113–118), joita laulettiin joka vuosi Israelin suurimmissa juhlissa: lehtimajajuhlassa, temppelin vihkimisen muistojuhlassa ja pääsiäisenä. Psalmin 118 hoosianna […]
30.3.2023 Kantaatti Kantaatti tarkoittaa kirkollista kuoro- tai orkesteriteosta, joka pohjautuu yleensä raamatuntekstiin. Nykyisin tunnetuimmat kantaatit ovat Johann Sebastian Bachin tekemiä. Kantaatti-nimitys tulee italian sanasta cantata (“laulaen”). Ennen vakiintumistaan nykymerkitykseen kantaatti tarkoitti myös maallista laulumusiikkityyliä.
30.3.2023 Viisikielinen Viisikielinen on viidennen herätysliikkeen taustalla vaikuttavien järjestöjen julkaisema laulukokoelma, joka sisältää 404 eri ikäistä laulua. Kirja on julkaistu vuonna 2014, mutta monet lauluista on ollut erityisesti viidennen herätysliikkeen piirissä suosittuja jo ennen sitä. Viisikielistä kustantaa Suomen Raamattuopiston kirjakustantamo Perussanoma Oy. Viisikielinen laulukirja
30.3.2023 Toisinto Erityisesti suomalaisten virsisävelmien kohdalla esiintyy usein sana ’toisinto’. Joskus käytössä on myös muiden kielien tapaan nimitys ’variantti’. Kysymys on muuntuneesta eli varioituneesta sävelmästä. Toisinnot ovat yleensä muotoutuneet virsilaulun suullisessa perinteessä, kun kouluttamattomat ja nuotteja taitamattomat henkilöt ovat muistelleet esimerkiksi kirkossa oppimiaan, joskus myös maalliseen ympäristöön liittyneitä sävelmiä. Siksi puhutaan usein kansantoisinnoista. Sävelmien rakenne on yleensä […]
30.3.2023 Virsikirja ja Hengelliset laulut Virsikirja ja hengellisiä lauluja on esikoislestadiolaisessa herätysliikkeessä käytettävä laulukokoelma. Sitä käytetään erityisesti hengellisissä seuroissa. Nykyisin käytössä oleva laulukirja on uudistettu vuonna 1992. Ensimmäinen kokoelma julkaistiin vuonna 1945. Suurin osa lauluista on syntynyt 1800-luvun loppupuolella lestadiolaisen herätysliikkeen parissa. Lisäksi mukana on useita virsiä vanhoista ja nykyisestä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon käyttämistä virsikirjoista. Monet melodiat ovat maallisten kansansävelmien […]
30.3.2023 Propriummusiikki Propriummusiikilla tarkoitetaan jumalanpalveluksen musiikkia, joka vaihtuu kirkkovuoden ajankohdan mukaan. Proprium – musiikkia kirkkovuoden vaihtuviin teksteihin
30.3.2023 Gregoriaaninen laulu ja kalenteri Gregoriaaninen laulu on paavi Gregorius Suuren (k. 604) mukaan nimensä saanut säestyksetön yksiääninen kirkkolaulu. Gregoriaaninen laulu kuuluu läntiseen eli latinalaiseen liturgiseen perinteeseen. Luterilaisessa kirkossa gregoriaanisia melodioita esiintyy erityisesti messu-, rukous– ja psalmisävelmissä. Monet virret perustuvat gregoriaanisiin hymnisävelmiin, kuten esimerkiksi virsi 16. Gregoriaaninen kalenteri Paavi Gregorius havaitsi, että pääsiäisen ajankohta varhentui vuosi vuodelta. Hän määräsi astrologinsa […]
30.3.2023 Graduaali Graduaali eli päivän virsi on messussa ennen evankeliumia laulettava virsi. Graduaali liittyy pyhän sisältöön ja se on messun päävirsi. Evankeliumikirjassa on suosituksia päivän virsiksi. Nimi graduaali viittaa vanhaan esityskäytäntöön: esilaula ja lauloi osuutensa graduaalipsalmista lukupulpetin portaalta (lat. gradus).