Antifoni

Kristillisessä kielenkäytössä antifoni liittyy erityisesti psalmilauluun. Sillä tarkoitetaan psalmin alussa ja lopussa olevaa kehyslausetta. Kirkkokäsikirjassa Evankeliumikirjassa on kullekin pyhälle Päivän psalmin antifoni. Antifoninen laulutapa tarkoittaa psalminjakeiden laulamista eri osapuolten (esim. naiset – miehet) vuorolauluna. Evankeliumikirja

Gospel

Gospel (engl. evankeliumi, ilosanoma) tunnetaan musiikkiterminä. Sillä tarkoitetaan Amerikan tummaihoisen väestön keskuudessa syntynyttä rytmistä hengellisen laulun perinnettä. Musiikkityylin taustalla ovat perinteiset negro spiritual -laulut. Gospelmusiikkia pidetään yhtenä länsimaisen rytmimusiikin tärkeimmistä taustavaikuttajista. Suomessa sanaa käytetään nykyisin kaikesta sanomaltaan kristillisestä pop- ja rockmusiikista. Gospelmusiikista on muodostunut Suomessa laaja kristillinen, etenkin nuorison alakulttuuri. Musiikin tyylit vaihtelevat raskaasta rockista […]

Passio

Passio on sävellysmuoto, joka käsittelee Jeesuksen kärsimystä. Teksti pohjautuu yleensä johonkin Uuden testamentin neljästä evankeliumista. Yksi tunnetuimmista passioista on Johann Sebastian Bac hin Matteus-passio. Passiot ovat oratorioita.

Siionin matkalaulut

Siionin matkalaulut on 321 laulun kokoelma, jota käytetään lestadiolaisen herätysliikkeen suuntauksissa rauhansanalaisuudessa ja uusheräyksessä. Nykyisin käytössä oleva kokoelma on uudistettu vuonna 2002. Ensimmäisen kerran se julkaistiin vuonna 1979. Siionin matkalaulut, mobiilisovellus

Siionin laulut

Siionin laulut on vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen käyttämä 367 laulun kokoelma. Lauluja lauletaan seuroissa ja muissa kokoontumisissa. Nykyinen kokoelma on uusittu vuonna 2016. Sitä on käytetty vuodesta 1916. Muille kielille käännettyjen kokoelmien nimet ovat: “Hymns and Songs of Zion” (englanti), “Sions sånger” (ruotsi), “Zions Lieder und Gesänge” (saksa), “Siioni laulud ja kirkulaulud” (viro) ja “Песни Сиона и […]

Siionin virret

Siionin virret on heränneiden eli körttien käyttämä laulukirja, joka sisältää yhteensä 223 laulua. Laulukirjaa käytetään etenkin seuroissa ja Herättäjäjuhlilla. Nykyisin käytössä oleva laulukirja on uudistettu vuonna 1972. Vuonna 2005 julkistettiin 53 laulun lisävihko. Kirja on peräisin vuodelta 1790, jolloin kirkkoherra Elias Lagus julkaisi suomennetun version Ruotsin herrnhutilaisten laulukirjasta Sions sånger. Myös muut herätysliikkeet, esimerkiksi lestadiolaiset, […]

Siionin kannel

Siionin Kannel on evankellisen herätysliikkeen laulukirja. Nykyinen laulukirja on uudistettu vuonna 1993. Ensimmäistä kertaa se ilmestyi vuonna 1874. Nimitys tulee Raamatun teksteistä (esim. Ilm. 14: 1-2), jonka mukaan taivaassa “Siionin vuorella” soivat kanteleet tai harput. Siionin kannel – Evankelinen laulukirja 

Toukomettinen

Metsässä asuvaa kyyhkystä tai tarkemmin sepelkyyhkyä (Columba palumbus) on joskus kutsuttu mettiseksi. Nimi esiintyy ensimmäistä kertaa ensimmäisessä suomenkielisessä Raamatussa, joka julkaistiin 1642. Virressä 105 puhutaan toukomettisistä. Touko tarkoittaa kylvöä, ja sanalla tarkoitetaan siis keväällä tavattavia kyyhkyjä. Virsikirja

Oratorio

Oratorio on uskonnollissävyinen, orkesterin tai urkujen säestämille kuoroille ja sooloille tehty kerronnallinen sävelteos. Kristuksen kärsimyksestä kertovat passiot ovat oratorioita. Yksi tunnetuimmista on Georg Friedrich Händelin Messias-oratorio.

Kantillointi

Kantillointi tarkoittaa esimerkiksi psalmin, lukukappaleen tai rukouksen laulamista sävelmäkaavaa käyttäen. Myös ehtoollisen asetussanat voidaan kantilloida. Kantillointisävelmät ovat Jumalanpalvelusten kirjassa. Kantilloinnin juuret ovat juutalaisessa jumalanpalveluskäytännössä. Myös kristillisessä perinteessä jumalanpalvelustekstit on yleensä kantilloitu. Esimerkiksi Martti Lutherin molempiin messuihin sisältyi suuri määrä kantilloitavia raamatuntekstejä ja rukouksia. Luterilaisessa perinteessä kantillointia alettiin korvata vähitellen lukemisella vasta valistuksen vaikutuksesta 1700-luvulla. Nykyisin […]

Takaisin sivun alkuun