30.3.2023 Luonnollinen moraalilaki Ihminen on Jumalan kuva, ja ihmisen luontoon on ”sisäänrakennettu” moraalinen toimintatapa; ihmisen sydämeen on luomisessa kirjoitettu käsitys hyvästä ja pahasta. Sitä kutsutaan luonnolliseksi moraalilaiksi. Kultainen sääntö on jokaisen sydämeen piirtyvä rakkauden laki, jonka mukaan ihminen on luotu elämään. Ihmiset voivat tunnistaa rakkauden lain vaatimukset. Se kehottaa ihmistä toimimaan kultaisen säännön ja rakkauden kaksoiskäskyn mukaan. Luonnollinen […]
30.3.2023 Regimenttioppi Regimenttiopilla tarkoitetaan luterilaisuuden käsitystä Jumalan kahdesta tavasta hallita luomaansa maailmaa ja huolehtia siitä. Toisaalta Jumala hallitsee ”vasemmalla kädellään” eli laillisen esivallan, yhteiskunnan lakien ja oikeusjärjestyksen sekä erilaisten virkojen ja tehtävien välityksellä. Tätä kaikkea kutsutaan maalliseksi regimentiksi. Pitäessään järjestystä ja laillisuutta voimassa esivalta suojelee elämää ja edistää oikeuden tapahtumista. Tarvittaessa sillä on myös oikeus rangaista niitä, […]
30.3.2023 Reformoidut kirkot Reformoidut kirkot on yleisnimitys Sveitsin uskonpuhdistuksessa syntyneille kristillisille kirkoille. Niiden alkuna pidetään Ulrich Zwinglin hengellistä toimintaa Zürichissä, joka sai vaikutteita Lutherilta. Reformoiduista kirkoista ja niiden edustamasta kristillisyydestä käytetään myös sanaa kalvinismi, sveitsiläisen Jean Calvinin mukaan.
30.3.2023 Luther, Martti Martin Luther (1483–1546) – suomalaisittain etunimi kirjoitetaan usein Martti – oli uskonpuhdistuksen käynnistäjä. Luther syntyi Eislebenissä, Saksassa. Hän valmistui teologian tohtoriksi Wittenbergin yliopistossa vuonna 1512. Samalla hänet nimitettiin kyseisen yliopiston professoriksi. Luther oli katolinen pappi ja augustinolaismunkki. Hän koki sisäisesti ristiriitaisen elmänvaiheen; Lutherin into tunnustaa syntejään ripissä sai hänen rippi-isänsä uuvuksiin. Lutherin teesit Luther yritti […]
30.3.2023 Usko Usko on luottamusta Jumalan lupauksiin ja hänen pelastavaan voimaansa (1. Moos. 15:6, 2. Aik. 20:20, Joh. 3:16, Room. 3:22) sekä turvautumista Kristukseen (Matt. 9:29). Usko on Jumalan lahja, jonka hän itse vaikuttaa (Ef. 2:8). Uskossa ihminen vastaanottaa Jumalan armon ja vanhurskauden (Room. 5:1). Apostolit julistivat pelastusta Kristuksessa kehottaen: ”Usko Herraan Jeesukseen, niin pelastut.” (Ap. t. […]
30.3.2023 Augsburgin tunnustus Augsburgin tunnustus on keskeisin luterilaisista tunnustuskirjoista. Sen laati pääasiassa Filip Melanchton Augsburgin valtiopäiville 1530. Tunnustus esittelee uskonpuhdistukseen liittyneiden seurakuntien opinkäsityksen. Kirkkolaki ja kirkkojärjestys sisällyttävät sen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustusten joukkoon. Se alkaa sanoilla: ”Meidän seurakuntamme opettavat suuren yksimielisyyden vallitessa – –”. Luterilaiset tunnustuskirjat – Augsburgin tunnustus
30.3.2023 Luterilaisuus Luterilaisuus on Martti Lutherin (1483–1546) kokemusten, ajattelun ja toiminnan seurauksena syntynyt kirkkokunta, jonka vahvimmat kannatusalueet ovat perinteisesti Pohjois-Eurooppa ja Pohjois-Amerikka. Luterilainen kirkko sai alkunsa, kun uskonpuhdistus synnytti 1500-luvulla katolisesta kirkosta erillisen kirkkokunnan. Luterilaisuuden piirteitä Luterilaisuudessa korostetaan, että ihminen pelastuu yksin armosta “ilman laintekoja”, Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen tähden. Jumalan ja ihmisen välille ei saa tulla […]
30.3.2023 Tunnustus Tunnustus ilmaisee uskoa ja elämän suuntaamista sen mukaan. Tunnustaminen on oman itsensä jättämistä sen varaan, mihin tunnustaa uskovansa. Uskontunnustuksen lausuminen on kunnian antamista Jumalalle ja kiittämistä hänen pelastusteoistaan. Varhaisimmat kristittyjen tunnustukset olivat lyhyitä: ”Jeesus on Herra”, ”Jeesus on Kristus”, ”Herra Kristus”, ”Jeesus on Jumalan Poika” (Luuk. 9:20, Room. 10:9, Fil. 2:11, 1. Joh. 4:15). Suomen […]
30.3.2023 Reformaatio Reformaatio tarkoittaa ajankohtaisten ongelmien korjaamista tekemällä korjausliike aiempaan asiaintilaan. Luterilainen reformaatio, josta on käytetty myös sanaa uskonpuhdistus, tarkoittaa saksalaisen Martti Lutherin teologisen työskentelyn tuloksena syntynyttä katolisen kirkon uudistusliikettä, joka käynnistyi Wittenbergissä toimineen Lutherin julkaistua 95 teesiä anekaupan vääristymistä ja oikeasta parannuksenteosta 31.10.1517. Luterilaisen reformaation juuret ovat historiassa Lutherin teesejä syvemmällä. 1500-luvun alun Euroopassa elettiin jännitteisessä […]
30.3.2023 Agricola, Mikael Mikael Agricola on Suomen uskonpuhdistaja ja Suomen kirjakielen isä. Mikael Agricola oli Turun piispa ja Turun koulun opettaja. Latinan- ja ruotsinkielistä kirkollista kirjallisuutta kääntämällä hän loi Suomen kirjakielen. Mikael Agricola (n. 1510–1557) syntyi Pernajan Torsbyn kylässä. Hän opiskeli Wittenbergin yliopistossa Saksassa, missä muun muassa Martti Luther ja Philip Melanchton opettivat. Hän omaksui Martti Lutherin ajattelun […]