30.3.2023 Agape Agape on kreikkaa ja tarkoittaa epäitsekästä rakkautta. Jumalan rakkaus syntistä ihmistä kohtaan on agape-rakkautta. Tällainen ajattelu pohjautuu luterilaiseen ristin teologiaan. Agape-rakkauden vastakohtana pidetään omaa etua tai mielihyvää etsivää eros-rakkautta. Agapella tarkoitetaan myös ensimmäisten kristittyjen rakkauden ateriaa eli ehtoollista. Ehtoollinen
30.3.2023 Ylösnousemus Kristuksen ylösnousemus eli kuolleista nouseminen pääsiäisenä on kristillisen uskon ydin. Kristillisen ylösnousemusjulistuksen mukaan Jeesus nousi kolmantena päivänä kuolleista ja ilmestyi opetuslapsille ja muille seuraajilleen, joita Raamatun mukaan oli satoja. Ylösnousemuksellaan Kristus avasi uskoville tien kuolemasta elämään ja kadotuksesta taivaaseen. Yleisellä ylösnousemuksella tarkoitetaan sitä, kun Jumala aikojen lopussa herättää kaikki kuolleet haudoistaan. Paasto ja pääsiäinen
30.3.2023 Kultainen sääntö Kultaisella säännöllä tarkoitetaan Jeesuksen opetusta Vuorisaarnassa: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” (Matt. 7:12) Kultainen sääntö on keskeinen kristillisessä lähimmäisenrakkauteen kannustavassa etiikassa. Samanlainen ohje esiintyy hieman erilaisessa muodossa monissa muissa uskonnoissa ja aatesuunnissa, esimerkiksi buddhalaisuudessa, taolaisuudessa ja juutalaisuudessa.
30.3.2023 Sovitus Sovitus merkitsee Kristuksen sovitustyötä Jumalan ja ihmisen välillä. Ihmiset eivät kyenneet palaamaan itse yhteyteen Jumalan kanssa, koska he olivat langenneet syntiin. Oikeudenmukaisen olemuksensa vuoksi Jumala ei voi jättää tuomitsematta pahoja tekoja, mutta armossaan hän tahtoo kuitenkin pelastaa ihmiset. Ihmiskunnan synnin turmeleman tilan sovittamiseksi tarvittiin sijaisuhri. Jumala antoi uhriksi poikansa, Jeesuksen Kristuksen, joka alensi itsensä, eli […]
30.3.2023 Jumalan rakkaus Jumalan rakkaus ja armo ovat kristillisen uskon keskeisimpiä sisältöjä. Rakkaus ei ole Jumalassa vain satunnaisesti ilmenevä ominaisuus, vaan ”Jumala on rakkaus” (1. Joh. 4:16) (lat. Deus caritas est). Kristillisessä uskossa tunnustetaan, että yhden kolmiyhteisen Jumalan persoonat rakastavat toisiaan: Jumala on täynnä rakkautta. Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat jakamaton rakkauden kolmiyhteys. Jumalan rakkaus ei kuitenkaan […]
30.3.2023 Oikeudenmukaisuus Vanhassa testamentissa oikeudenmukaisuuden vaatimus on keskeinen. Profeetta Jesajan mukaan ei ole olemassa rauhaa ilman vanhurskautta ja oikeudenmukaisuutta (Jes. 9:7). Vanhassa testamentissa oikeudenmukaisuuden tärkeimpiä piirteitä ovat köyhien ja muukalaisten suojeleminen, heidän oikeuksiensa puolustaminen ja edistäminen sekä omastaan jakaminen. Profeetallinen julistus oikeudenmukaisuudesta kutsuu väärien rakenteiden ja käytösmallien täydelliseen muuttamiseen. Luterilaisen teologian mukaan kaikki luodut järjelliset olennot ymmärtävät […]
30.3.2023 Jumala Klassisen kristillisen käsityksen mukaan Jumala on persoonallinen olento, joka on olemassa ihmisen mielestä riippumatta. Jumalan perimmäinen olemus (lat. essentia) on salattu, mutta hän on ilmoittanut itsestään sen, mikä on ihmiselle välttämätöntä. Jumala ei ole vain kaukainen alkusyy tai persoonaton voima, vaan hän vaikuttaa luomakunnassa ja historiassa ja kohtaa ihmisen henkilökohtaisesti. Kristinuskon mukaan Jumala on yksi, […]
30.3.2023 Inkarnaatio Inkarnaatio tarkoittaa sananmukaisesti lihaksi tulemista (lat. Christus incarnatus est, Kristus tuli lihaksi). Kristillisessä teologiassa inkarnaatio merkitsee Jumalan ihmiseksi tulemista Jeesuksessa (Joh. 1:14). Joulu on inkarnaation ihmeen juhla. Inkarnaatio on merkki Jumalan suuresta rakkaudesta ihmiskuntaa kohtaan.
30.3.2023 Paasto Kristillinen paasto on pidättäytymistä tietyistä ruuista (esimerkiksi lihasta) tai joistakin etuoikeuksista tai nautinnoista. Se voi myös olla pyrkimystä yksinkertaiseen elämäntyyliin. Paasto on kirkkovuodessa valmistautumisaikaa suureen Kristus-juhlaan. Tärkein paastojakso on pääsiäistä edeltävä paastonaika (suuri paasto), joka kestää 40 päivää Kristuksen autiomaapaaston esikuvan mukaisesti. Adventtipaasto on paastoa jouluun. Tärkeintä paastossa on keskittyminen Jumalan ja lähimmäisen rakastamiseen itsekieltäymyksen […]
30.3.2023 Omatunto Omatunto (kr. syneidesis, lat. conscientia) tarkoittaa ihmisen sisäistä moraalitajua ja kaikille yhteistä käsitystä hyvästä ja oikeasta. Omatunto on hieman harhaanjohtava käännös latinan sanasta ”yhteistieto”. Klassisessa teologiassa ja moraalifilosofiassa hyvän ja oikean tavoittamisessa oli ennen kaikkea kyse niiden tietämisestä. Vanhassa testamentissa sanaa omatunto ei käytetä, vaan sen korvaa sana sydän. Uudessa testamentissa omatunto-sanaa käyttää apostoli Paavali […]