27.11.2023 Luominen Uskontunnustuksen ensimmäisen lauseen mukaan Jumala on taivaan ja maan Luoja. Hän on luonut maailmankaikkeuden sanallaan niin kuin kerrotaan Raamatun alussa luomiskertomuksessa (1. Moos. 1:1–2:3). Toisessa, yksityiskohtaisemmassa luomiskertomuksessa keskitytään ihmisen ja hänen lähiympäristönsä luomiseen (1. Moos. 2:4–25). Kristityt uskovat, että Jumala on toteuttanut luovan työnsä rakkaudesta luomakuntaa kohtaan. Hänen luomistyönsä ei rajoitu vain elämän alkuun vaan […]
30.3.2023 Pelastus Vanhassa testamentissa sana pelastus tarkoittaa Herran apua, kun Israel on ollut suurissa vaaroissa. Erityisesti tämä ilmeni Israelin kansan pelastuessa Egyptin orjuudesta. Kristillinen näkemys pelastuksesta on tiivistetty pienoisevankeliumiin (Joh. 3:16). Isän Jumalan armo ilmenee hänen Poikansa pelastavissa teoissa. Kristus on Pelastaja, Vapauttaja. Hän lunasti ristinkuolemallaan ja ylösnousemuksellaan syntiset ihmiset vapaaksi pahuuden ja kuoleman vallasta sekä sai […]
30.3.2023 Ilmoitus Kristillisen uskon mukaan Jumala on ihmisymmärrykseltä salattu. Ihminen voi aavistella jotain Jumalasta ja Hänen tahdostaan luonnon, historian ja ihmiskohtaloiden perusteella. Tällaista yleisluontoista Jumalan aavistelua hänen luomistekojensa perusteella kutsutaan yleiseksi ilmoitukseksi (lat. revelatio generalis). Erityisempää tietoa Jumalasta voi saada vain, mikäli Hän ilmoittaa itsensä. Sanoman pelastavasta Jumalasta välittää ihmiskunnalle Jumalan erityinen ilmoitus (lat.revelatio specialis), Jumalan Sana […]
30.3.2023 Anteeksiantamus Jumala antaa Kristuksen sovitustyön tähden ihmisen synnit anteeksi armonvälineiden kautta. Jeesus ilmoitti, ettei hän tullut kutsumaan hurskaita vaan syntisiä (Mark. 2:17) ja että hänellä on Jumalan valtuuttamana oikeus antaa syntejä anteeksi maan päällä (Mark. 2:10). Kasteessa ihminen saa kaikki syntinsä anteeksi ja hänet puetaan Kristuksen puhtauteen. Ehtoollisen sakramentti merkitsee syntien anteeksiantamisen ja sovituksen ateriaa (Matt. […]
30.3.2023 Paruusia Paruusia (kr. parousia) tarkoittaa tuloa ja läsnäoloa, kirkollisessa kielessä Kristuksen toista tulemista maailmaan. Tätä tapahtumaa edeltävät ihmiskunnan historian päättymisen merkit. Evankeliumeissa Jeesus puhuu näistä merkeistä, mutta ei kerro paluunsa tarkkaa aikaa (Matt. 24:36, Mark. 13:32). Sen sijaan hän kehottaa seurakuntaa olemaan aina valmiina. Kristuksen odottaminen on kristilliseen elämänmuotoon kuuluva perusasenne, jota ei leimaa pelko vaan […]
30.3.2023 Rippisalaisuus Rippisalaisuus kuuluu rippiin, jossa ripittäytyvä tunnustaa syntinsä ja saa synninpäästön ripin vastaanottajalta. Ripittäytymisen voi ottaa vastaan pappi, lehtori, diakoniatyöntekijä tai joku seurakunnan jäsen. Rippi ja sielunhoidollinen keskustelu ovat aina luottamuksellisia. Pappeja sitoo rippisalaisuus, jolla on ehdoton vaitiolovelvollisuus. Muita kirkon työntekijöitä sitoo virkaan liittyvä vaitiolovelvollisuus, ja seurakuntalaisia seurakuntaa koskeva vaitiolovelvollisuus. Pappeja koskevan rippisalaisuuden murtamattomuus perustuu eduskunnan […]
30.3.2023 Jumalan valtakunta Uudessa testamentissa Jumalan valtakunta on yksi Jeesuksen julistuksen pääkäsitteistä. Sen kiertoilmauksena käytetään käsitettä taivasten valtakunta. Vanhassa testamentissa ilmaisu merkitsee Jumalan kuninkuutta kaikkien inhimillisten valtakuntien vastakohtana. Jeesuksessa se Jumalan valtakunta oli tullut lähelle, jota jo Johannes Kastaja julisti. Jeesuksen toiminta (parannusteot ja syntien anteeksiantaminen) on todistus Jumalan valtakunnan voitosta ja pimeyden valtakunnan häviöstä. Jeesuksen mukaan ”Jumalan […]
30.3.2023 Karitatiivisuus Karitatiivisuus on uskosta ja rakkaudesta syntyvää lähimmäisen palvelemista. Karitatiivisuus-sana tulee latinan sanasta caritas, joka tarkoittaa rakkautta. Usko merkitsee yhtäältä luottamusta Jumalan hyvyyteen ja toisaalta kaiken hyvän vastaanottamista Jumalalta. Jumalan rakastaminen, jota ei voi olla ilman uskoa, tarkoittaa itsensä luovuttamista Jumalan käyttöön ja suostumusta Jumalan hyvän tahdon toteutumiseen omassa elämässä. Usko ja rakkaus suuntaavat kristityn palvelemaan […]
30.3.2023 Ristin teologia Lutherin teologiaa kutsutaan “Ristin teologiaksi”. Sillä tarkoitetaan ajattelutapaa, jonka mukaan Jumala on erityisellä tavalla läsnä kaikenlaisessa yksinäisyydessä ja kärsimyksessä. Ristin teologian mukaan Jumala taistelee ja kärsii jokaisen ihmisen rinnalla. Jumalan valta voi olla piiloutunut heikkouteen tai kunnia häpeään, sillä Lutherin mukaan Jumala on “kätkeytynyt vastakohtaansa”. Kärsimys ei siis ole merkki Jumalan poissaolosta tai heikkoudesta. Luther […]
30.3.2023 Ylösnousemus Kristuksen ylösnousemus eli kuolleista nouseminen pääsiäisenä on kristillisen uskon ydin. Kristillisen ylösnousemusjulistuksen mukaan Jeesus nousi kolmantena päivänä kuolleista ja ilmestyi opetuslapsille ja muille seuraajilleen, joita Raamatun mukaan oli satoja. Ylösnousemuksellaan Kristus avasi uskoville tien kuolemasta elämään ja kadotuksesta taivaaseen. Yleisellä ylösnousemuksella tarkoitetaan sitä, kun Jumala aikojen lopussa herättää kaikki kuolleet haudoistaan. Paasto ja pääsiäinen