30.3.2023 Seurakuntapiiri Kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto voi muodostaa seurakunnan osasta seurakuntapiirin, valita sen toimintaa johtamaan piirineuvoston ja hyväksyä sille johtosäännön. Johtosäännössä määrätään piirineuvoston kokoonpanosta, tehtävistä ja toiminnasta sekä asioiden käsittelystä ja muista seurakuntapiirin toimintaan liittyvistä asioista. Piirineuvostolle voidaan myöntää varoja käytettäväksi seurakuntapiirin alueella tehtävässä työssä. (KJ 12, 5§)
30.3.2023 Valtionrahoitus Vuodesta 2016 alkaen tuli voimaan laki valtion rahoituksesta Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle tiettyihin yhteiskunnallisiin tehtäviin. Lain mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain evankelis-luterilaiselle kirkolle rahoitusta hautaustoimeen, väestökirjanpitoon sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoon liittyviin laissa säädettyihin tehtäviin. Valtionrahoituksen vuosittainen määrä on noin 120 miljoonaa euroa. Valtionavustus maksetaan Kirkkohallitukselle, ja sen käyttämisestä päättää vuosittain kirkolliskokous aina […]
30.3.2023 Talous Kirkon talous on tarkoitettu palvelemaan kirkon tehtävän toteutumista. Taloudenhoito luo seurakunnille edellytyksiä hoitaa tehtäviään ja suoriutua velvoitteistaan. Kirkon talous koostuu seurakuntien taloudesta sekä kirkon yhteisestä taloudesta. Seurakunta joko hoitaa talouttaan itsenäisesti tai kuuluu seurakuntayhtymään, jossa hoidetaan kaikkien yhtymään kuuluvien seurakuntien talous. Seurakuntien talous Seurakunnat ovat julkisoikeudellisia yhteisöjä, joiden talouden perusta on kirkon itsenäinen verotusoikeus sekä […]
30.3.2023 Apostolinen suksessio Apostolinen suksessio (lat. successio apostolica) tarkoittaa apostolista seuraantoa, joka on apostoleista asti juontuva piispojen virkaan vihkimisen ketju. Jeesuksen valitsemat 12 apostolia olivat kirkon tukipylväitä, jotka valitsivat seuraajansa ja asettivat heidät piispoiksi kättenpäällepanemisen kautta. Näin apostolinen virka on jatkunut Kristuksesta apostolien ja heidän valitsemiensa henkilöiden kautta aina meidän päiviimme saakka. Apostolisen suksession näkyvä merkki ja kirkon […]
30.3.2023 Hiippakuntadekaani Hiippakuntadekaani on yksi tuomiokapitulin seitsemästä jäsenestä. Hiippakuntadekaani johtaa hiippakunnallista toimintaa tuomiokapitulin, piispan ja hiippakuntavaltuuston antamien tavoitteiden ja ohjeiden mukaisesti ja on tuomiokapitulin toiminnallisen osaston esimies. Hiippakuntadekaanin tulee olla ylemmän pastoraalitutkinnon suorittanut, kirkolliseen elämään ja koulutustehtäviin perehtynyt pappi. Hiippakuntadekaani vastaa hiippa kunnallisesta toiminnasta kuten pappien ja seurakuntien työntekijöiden täydennyskoulutuksesta, hiippakunnan viestinnän järjestämisestä sekä toimintaa koskevien asioiden […]
30.3.2023 Seurakunta Seurakunta (kreikaksi ekklesia) tarkoittaa Seurakunnan tehtävät Kirkkolaissa (KL 4 luku 1 §) on määritelty seurakunnan tehtävät seuraavasti: ”Toteuttaakseen kirkon tehtävää seurakunta huolehtii jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta, lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä.” Kristuksen seurakunta Seurakunta on pyhä, erikseen ”Herralle erotettu” […]
30.3.2023 Hiippakunta Sana hiippakunta tulee piispan päähineen, hiipan, nimestä. Hiippakunta on piispan johtama kirkollinen kaitsenta-alue, joka koostuu seurakunnista. Hiippakunnan hallintoelimiä ovat hiippakuntavaltuusto ja tuomiokapituli. Hiippakunta on jaettu alueellisesti rovastikuntiin. Hiippakuntia on vain vanhoissa episkopaalisissa eli piispallisissa kirkoissa. Hiippakuntien historiallinen tausta Hiippakuntaa pidetään vanhimpana ja perustavimpana kirkollisen järjestäytymisen muotona, koska hiippakunnan piispa edustaa virkaa, joka on periytynyt apostoleilta […]
30.3.2023 Kirkon keskusrahasto Kirkon keskusrahasto sisältää kirkon yhteisen toiminnan ja Kirkon palvelukeskuksen. Kirkon yhteinen toiminta jakaantuu kolmeen osaan: Kirkkohallitus, hiippakunnallinen toiminta ja avustusjärjestelmä. Kirkon keskusrahastoa koskeva sääntökokoelma
30.3.2023 Viestintä kirkossa Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja sen seurakunnat ovat julkisoikeudellisia yhteisöjä. Julkisena yhteisönä seurakunnan tulee noudattaa avoimuutta ja julkisuusperiaatteita ja harjoittaa aktiivista viestintää. Julkisuus kuuluu seurakunnan olemukseen hengellisenä yhteisönä. Viestintään liittyviä säännöksiä on kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä ja julkisuuslaissa. Kirkko on olemukseltaan, tehtävältään ja toiminnaltaan viestivä yhteisö, joka haluaa tukea vuoropuhelua yhteiskunnassa. Kirkossa vuoropuhelu voi tarkoittaa sekä sisäistä että […]
30.3.2023 Seurakuntayhtymä Kirkkolain (KL 11, 1§) mukaan saman kunnan alueella olevien seurakuntien on muodostettava seurakuntayhtymä. Yhtymän voivat muodostaa myös kahden tai useamman kunnan alueella olevat seurakunnat. Seurakuntayhtymä vastaa seurakuntien taloudesta ja yhteisistä työmuodoista. Seurakuntayhtymän päätösvaltaa käyttää yhteinen kirkkovaltuusto. Seurakuntien yhteystiedot