30.3.2023 Kirkkolaki Suomen evankelis-luterilainen kirkko on julkisoikeudellinen yhteisö, jonka asema on määritelty valtakunnan yleisessä lainsäädännössä. Kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta säädetään kirkkolaissa, jonka eduskunta kirkolliskokouksen esityksestä hyväksyy. Kirkon hallinnosta säädetään vielä tarkemmin erillisessä kirkkojärjestyksessä, jossa annetaan määräyksiä myös kirkon toiminnasta. Kirkkojärjestyksen antaa kirkolliskokous. Eduskunta ei voi ilman kirkolliskokouksen aloitetta säätää uutta kirkkolakia eikä muuttaa voimassa olevaa. Lakia säädettäessä […]
30.3.2023 Visitaatio Visitaatiolla tarkoitetaan kevennettyä piispantarkastusta eli piispan vierailua seurakunnassa. Visitaatiolla voidaan viitata myös enkeli Gabrielin ilmestymiseen Marialle.
30.3.2023 Piispantarkastus Piispa vierailee säännöllisin väliajoin hiippakuntansa seurakunnissa ja toimittaa piispantarkastuksen. Piispantarkastuksilla on pitkä perinne kirkon historiassa. Piispa hoitaa näin kaitsentatehtäväänsä. Piispantarkastuksen yhteydessä piispa neuvottelee seurakunnan työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa sekä tapaa seurakuntalaisia. Neuvottelussa käsitellään seurakunnan toiminnan painopisteitä ja työn kehittämistä sekä hallintoa ja taloutta. Piispantarkastusta varten seurakunta laatii kertomuksen, jossa on tietoa seurakunnan toiminnasta ja taloudesta. […]
30.3.2023 Kirkon viestintä Kirkon valtakunnallisesta viestinnästä vastaa Kirkon viestintä (KV), joka perustettiin vuonna 1967. Vuoteen 2017 saakka yksikön nimi oli Kirkon tiedotuskeskus. Kirkon viestintä on Kirkkohallituksen erillisyksikkö. Sen johtajana toimii viestintäjohtaja Eeva-Kaisa Heikura. Kirkon viestintä koostuu kolmesta yksiköstä: Kehitys ja verkko, Ohjelmatuotannot sekä Viestintäpalvelut. Kirkon viestintä edistää uskon, toivon ja rakkauden toteutumista kirkossa ja muualla yhteiskunnassa. Kirkon viestintä hoitaa ja […]
30.3.2023 Kirkon ulkoasiain neuvosto Kirkolliskokous lakkautti Kirkon ulkoasiain neuvoston (KUN) vuonna 2014 osana kirkon keskushallinnon uudistusta. Sen tehtävät siirrettiin piispainkokoukselle ja kirkkohallitukselle. KUN oli kirkolliskokouksen valitsema luottamusmieselin kirkon ekumeenisia suhteita ja ulkomaanasioita varten. Kirkolliskokous valitsi neljäksi vuodeksi neuvoston, johon kuuluu kymmenen jäsentä sekä arkkipiispa puheenjohtajana. Kirkon ulkoasiain neuvosto hoiti suhteita muihin kirkkoihin, kirkkokuntiin ja kirkkojen välisiin järjestöihin, päätti kirkon […]
30.3.2023 Hiippakuntakokous Hiippakuntakokoukset lakkautettiin vuonna 2004 toteutetussa hiippakuntahallinnon uudistuksessa. Nyt vastaava hallintoelin on hiippakuntavaltuusto. Vuosittaisten kokousten tehtävänä oli edistää kirkollista työtä hiippakunnassa. Kokouksissa käsiteltiin hiippakunnallisten toimikuntien toimintakertomukset ja -suunnitelmat. Hiippakuntakokouksella oli oikeus tehdä esityksiä ki rkolliskokoukselle. Ensimmäiset hiippakuntakokoukset pidettiin vuonna 1953. Hiippakunnat
30.3.2023 Virastokollegio Kirkkohallituksen virastokollegion muodostavat kirkkoneuvoksen virassa olevat viranhaltijat. Puheenjohtajana toimii kirkohallituksen kansliapäällikkö. Kirkon viestintäjohtajalla on kokouksissa läsnäolo-oikeus. Virastokollegio ratkaisee kirkkohallituksen ohjesäännön mukaan asioita, joiden käsittelelyä kirkkohallituksen täysistunnossa ei pidetä tarpeellisena. Kirkkohallituksen virastokollegioKirkkohallituksen organisaatio
30.3.2023 Kirkkojärjestys Nykyinen kirkkolaki, kirkkojärjestys ja kirkon vaalijärjestys tulivat voimaan vuonna 2023. Ehdotuksen kirkkolaista tekee kirkolliskokous. Kirkolla on yksinoikeus ehdottaa kirkkolakiin kaikkea, mikä koskee sen omia asioita. Kirkolliskokouksen ehdotuksen tutkii ja vahvistaa eduskunta. Kirkkojärjestys sisältää kirkon toimintaa ja hallinnon yksityiskohtia koskevia säännöksiä. Ne tulevat voimaan suoraan kirkolliskokouksen päätöksellä. Kirkkojärjestyksen muutosehdotus vaatii kirkolliskokouksessa taakseen kolme neljäsosaa annetuista äänistä. […]
30.3.2023 Seurakuntapiiri Kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto voi muodostaa seurakunnan osasta seurakuntapiirin, valita sen toimintaa johtamaan piirineuvoston ja hyväksyä sille johtosäännön. Johtosäännössä määrätään piirineuvoston kokoonpanosta, tehtävistä ja toiminnasta sekä asioiden käsittelystä ja muista seurakuntapiirin toimintaan liittyvistä asioista. Piirineuvostolle voidaan myöntää varoja käytettäväksi seurakuntapiirin alueella tehtävässä työssä. (KJ 12, 5§)
30.3.2023 Synodaalikokous Piispat kutsuvat hiippakuntansa papit ja lehtorit vähintään joka kuudes vuosi synodaalikokoukseen eli pappien kokoukseen, jonka tehtävänä on käsitellä teologisia kysymyksiä sekä seurakuntien hoitoa ja muuta kirkon toimintaa ja hallintoa koskevia asioita. Näillä kokoontumisilla on vuosisatainen perinne. Aikoinaan niillä oli merkittäviä hallinnollisia tehtäviä, mutta nykyään kokousten luonne on enemmän koulutuksellinen. Niissä keskustellaan ajankohtaisista teologisista ja kirkon […]