Suomessa ei ole valtionkirkkojärjestelmää, mutta kirkkoa voidaan kutsua kansankirkoksi. Kirkko ja valtio tekevät yhteistyötä monin tavoin. Kirkko osallistuu yhteiskunnalle kuuluvien tehtävien hoitoon Kirkko osallistuu yhteiskunnallisten tehtävien hoitoon. Niitä ovat kasvatustyö, sosiaalinen palvelutyö eli diakonia, hautausmaiden ylläpito, päihdetyö, väestökirjanpito, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpito, työ ulkosuomalaisten parissa sekä kansainvälinen apu. Kirkko ja valtio toimivat monin tavoin yhteistyössä […]

Visitaatiolla tarkoitetaan kevennettyä piispantarkastusta eli piispan vierailua seurakunnassa. Visitaatiolla voidaan viitata myös enkeli Gabrielin ilmestymiseen Marialle.

Piispa vierailee säännöllisin väliajoin hiippakuntansa seurakunnissa ja toimittaa piispantarkastuksen. Piispantarkastuksilla on pitkä perinne kirkon historiassa. Piispa hoitaa näin kaitsentatehtäväänsä. Piispantarkastuksen yhteydessä piispa neuvottelee seurakunnan työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa sekä tapaa seurakuntalaisia. Neuvottelussa käsitellään seurakunnan toiminnan painopisteitä ja työn kehittämistä sekä hallintoa ja taloutta. Piispantarkastusta varten seurakunta laatii kertomuksen, jossa on tietoa seurakunnan toiminnasta ja taloudesta. […]

Kirkon valtakunnallisesta viestinnästä vastaa Kirkon viestintä (KV), joka perustettiin vuonna 1967. Vuoteen 2017 saakka yksikön nimi oli Kirkon tiedotuskeskus. Kirkon viestintä on Kirkkohallituksen erillisyksikkö. Sen johtajana toimii viestintäjohtaja Eeva-Kaisa Heikura. Kirkon viestintä koostuu kolmesta yksiköstä: Kehitys ja verkko, Ohjelmatuotannot sekä Viestintäpalvelut. Kirkon viestintä edistää uskon, toivon ja rakkauden toteutumista kirkossa ja muualla yhteiskunnassa. Kirkon viestintä hoitaa ja […]

Kirkolliskokous lakkautti Kirkon ulkoasiain neuvoston (KUN) vuonna 2014 osana kirkon keskushallinnon uudistusta. Sen tehtävät siirrettiin piispainkokoukselle ja kirkkohallitukselle. KUN oli kirkolliskokouksen valitsema luottamusmieselin kirkon ekumeenisia suhteita ja ulkomaanasioita varten. Kirkolliskokous valitsi neljäksi vuodeksi neuvoston, johon kuuluu kymmenen jäsentä sekä arkkipiispa puheenjohtajana. Kirkon ulkoasiain neuvosto hoiti suhteita muihin kirkkoihin, kirkkokuntiin ja kirkkojen välisiin järjestöihin, päätti kirkon […]

Hiippakuntakokoukset lakkautettiin vuonna 2004 toteutetussa hiippakuntahallinnon uudistuksessa. Nyt vastaava hallintoelin on hiippakuntavaltuusto. Vuosittaisten kokousten tehtävänä oli edistää kirkollista työtä hiippakunnassa. Kokouksissa käsiteltiin hiippakunnallisten toimikuntien toimintakertomukset ja -suunnitelmat. Hiippakuntakokouksella oli oikeus tehdä esityksiä ki rkolliskokoukselle. Ensimmäiset hiippakuntakokoukset pidettiin vuonna 1953. Hiippakunnat

Kirkkohallituksen virastokollegion muodostavat kirkkoneuvoksen virassa olevat viranhaltijat. Puheenjohtajana toimii kirkohallituksen kansliapäällikkö. Kirkon viestintäjohtajalla on kokouksissa läsnäolo-oikeus. Virastokollegio ratkaisee kirkkohallituksen ohjesäännön mukaan asioita, joiden käsittelelyä kirkkohallituksen täysistunnossa ei pidetä tarpeellisena. Kirkkohallituksen virastokollegioKirkkohallituksen organisaatio

Nykyinen kirkkolaki, kirkkojärjestys ja kirkon vaalijärjestys tulivat voimaan vuonna 2023. Ehdotuksen kirkkolaista tekee kirkolliskokous. Kirkolla on yksinoikeus ehdottaa kirkkolakiin kaikkea, mikä koskee sen omia asioita. Kirkolliskokouksen ehdotuksen tutkii ja vahvistaa eduskunta. Kirkkojärjestys sisältää kirkon toimintaa ja hallinnon yksityiskohtia koskevia säännöksiä. Ne tulevat voimaan suoraan kirkolliskokouksen päätöksellä. Kirkkojärjestyksen muutosehdotus vaatii kirkolliskokouksessa taakseen kolme neljäsosaa annetuista äänistä. […]

Piispat kutsuvat hiippakuntansa papit ja lehtorit vähintään joka kuudes vuosi synodaalikokoukseen eli pappien kokoukseen, jonka tehtävänä on käsitellä teologisia kysymyksiä sekä seurakuntien hoitoa ja muuta kirkon toimintaa ja hallintoa koskevia asioita. Näillä kokoontumisilla on vuosisatainen perinne. Aikoinaan niillä oli merkittäviä hallinnollisia tehtäviä, mutta nykyään kokousten luonne on enemmän koulutuksellinen. Niissä keskustellaan ajankohtaisista teologisista ja kirkon […]

Kirkon tutkimustoiminnan tehtävänä on tutkia kirkon ja uskonnollisen elämän sekä yhteiskunnan muutosta. Tutkimuksesta on hyötyä sekä kirkon ja seurakuntien päätöksenteolle että toiminnan kehittämiselle. Tutkimustieto tukee toimintaympäristön muutoksen ennakointia, toiminnan suunnittelua ja viestintää seurakunnissa, hiippakunnissa ja Kirkkohallituksessa. Tutkimustuloksia julkaistaan julkaisusarjana sekä muilla foorumeilla. Yksikkö myöntää apurahoja vuosittain kirkon ja seurakuntien päätöksenteolle ja toiminnan kehittämiselle tarpeelliseen tutkimukseen. […]