30.3.2023 Evankeliumi Evankeliumi on Uuden testamentin keskeisimpiä käsitteitä, ja se tarkoittaa hyvää sanomaa, ilouutista (kr. eu-angelion). Sana ilmaisee Jeesuksen elämäntyön merkityksen. Evankeliumi sisältää Kristuksen opetus- ja parantamistoiminnan, sakramenttien asettamisen, hänen uhrinsa ristillä sekä hänen ylösnousemuksensa. Luterilaisessa teologiassa evankeliumi on myös vastakohta lain käsitteelle. Laki ilmaisee Jumalan vaatimuksen ja evankeliumi ilmaisee sen, mitä Jumala armosta lahjoittaa ihmiselle. Evankeliumi […]
30.3.2023 Kolehti Jumalanpalveluksessa suoritetaan keräys, jossa seurakuntalaisilla on mahdollisuus antaa uhrilahjansa eli rahalahjoitus. Kolehdin taustalla on Uudessa testamentissa ilmaistu kehotus uhraamiseen ja puutteessa olevien auttamiseen (esim. 2. Kor. 9:13). Kirkon alkuaikoina kristityt toivat luonnon antimia, joista osa (leipä ja viini) erotettiin alttarilla siunattaviksi ja osa jaettiin apua tarvitseville. Kolehti kannetaan messussa uhrivirren (lat. offertorium) aikana. Se voidaan […]
30.3.2023 Valtiopäiväjumalanpalvelus Tasavallan presidentti, hallitus ja kansanedustajat kokoontuvat valtiopäivien alkaessa ja päättyessä jumalanpalvelukseen Helsingin tuomiokirkkoon. Valtiopäiväjumalanpalvelus on aina sanajumalanpalvelus, ei messu (ehtoollisjumalanpalvelus). Valtiopäiväjumalanpalvelus on yksi merkki kirkon ja valtion välisistä suhteista, vaikka varsinainen valtionkirkkojärjestelmä on Suomessa purettu jo vuonna 1870. Aiemmin luterilaisesti vietettyjä valtiopäiväjumalanpalveluksia alettiin viettää ekumeenisesti 1990-luvun lopulla. Eduskunnan nelivuotinen vaalikausi jakaantuu neljään vuoden pituiseen työjaksoon, […]
30.3.2023 Eukaristia Eukaristia (kr. eukharistia) tarkoittaa kiitosrukousta ja kiitosateriaa eli ehtoollista. Eukaristinen rukous on suuri ehtoollisrukous, johon sisältyvät muun muassa ehtoollisen asetussanat.
30.3.2023 Liturginen ele Liturgiset eleet ovat jumalanpalveluksen sanatonta viestintää; käsien liike kuten ristinmerkki tai asento.
30.3.2023 Trishagion Trishagioniksi (kr. tris-hagion, kolmesti pyhä) sanotaan Jumalanpalvelusten kirjassa olevaa litaniatyyppistä esirukousta sen alkusanojen perusteella: ”Pyhä Jumala, pyhä Väkevä, pyhä Kuolematon”. Trishagion on myös osa pitkäperjantain sanajumalanpalvelukseen kuuluvia Moitteita (Improperia). Myös Pyhä-hymnin (Sanctus) alkua sanotaan trishagioniksi: Pyhä, pyhä, pyhä Herra Sebaot!
30.3.2023 Hostia Hostia (lat.) tarkoittaa teurasuhria. Messussa hostialla tarkoitetaan ehtoollisleipää eli öylättiä. Ehtoollisleipä on Kristuksen ruumis, joka annettiin ihmisten puolesta uhriksi.
30.3.2023 Invokaatio Invokaatio (lat. = avuksi huutaminen) on messun alkusiunaus, esimerkiksi ”Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”.
30.3.2023 Tyhjän sylin messu Tyhjän sylin messut on suunnattu lapsettomille tai lapsensa menettäneille ihmisille. Lapsettomuuteen liittyvä suru on usein kätkettyä. Messun tarkoituksena on antaa konkreettinen aika ja paikka surun käsittelylle ja lohdun saamiselle. Messuja ja muita hengellisiä tyhjän sylin tilaisuuksia on järjestetty eri puolilla Suomea 1990-luvulta alkaen. Messuissa on musiikkia ja hiljaisuutta. Messuja järjestetään yhteistyössä Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n […]
30.3.2023 Virsikirja Virsi on hengellinen laulu. Virsillä tarkoitetaan Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa lähinnä kirkolliskokouksen hyväksymän Virsikirjan sisältämiä lauluja. Ensimmäinen suomalainen virsikokoelma on vuodelta 1583 Jaakko Finnon Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikiria. Laajemman virsiaineiston tarjosi Hemminki Maskulaisen kirja vuodelta 1605. Näiden kirjojen virsiä laulettiin 1500–1600-luvuilla, jolloin lukutaito oli harvinaista ja virret opeteltiin ulkoa. Viimeisin virsikirja on vuodelta 1986. Siinä on […]