Antikristus tulee kreikan sanoista anti ja Khristos, jotka yhdessä merkitsevät Kristuksen vastaista tai Kristuksen vastustajaa. Johanneksen kirjeissä antikristus merkitsee Kristuksen kieltäjää (1. Joh. 2:18, 22, 4:3; 2. Joh. 7).
Vaikka sana ei muualla Uudessa testamentissa esiinny, kirkko on katsonut antikristuksen olevan hahmo, joka aikojen lopulla nousee vastustamaan Messiasta ja vainoaa kristittyjä (Hes. 38; 39:1–16; Dan. 7:1–28; Ilm. 11:7; 13:1–18).
Antikristillinen tarkoittaa kristillisen elämänmuodon vastaisuutta.