Miten tasa-arvo toteutuu kirkossa

Mitä odotuksia kirkkoon kohdistuu tasa-arvon suhteen? Mitä linjauksia kirkossa on tehty yhdenvertaisuuden edistämiseksi? Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen kirkossa otti askeleen eteenpäin, kun kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi kirkon toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman marraskuussa 2023. Haastattelimme neljää kirkollista vaikuttajaa heidän näkemyksistään tasa-arvoon. Linkit Juha Raition, Jaana Hallamaan, Matti Hernesahon ja Ulla Saunaluoman haastatteluihin löytyvät tästä artikkelista.

Mitä odotuksia kirkkoon kohdistuu tasa-arvon suhteen? Mitä linjauksia kirkossa on tehty yhdenvertaisuuden edistämiseksi? Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen kirkossa otti askeleen eteenpäin, kun kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi kirkon toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman marraskuussa 2023. Haastattelimme neljää kirkollista vaikuttajaa heidän näkemyksistään tasa-arvoon. Linkit Juha Raition, Jaana Hallamaan, Matti Hernesahon ja Ulla Saunaluoman haastatteluihin löytyvät tästä artikkelista.

Miksi kirkko tarvitsee tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman?

Suomen evankelis-luterilainen kirkko on suuri, tänä päivänä lähes 3,6 miljoonan jäsenen muodostama moniääninen, moniarvoinen ja monimuotoinen yhteisö. Yhteisöön kuuluu lähes 64 prosenttia suomalaisista. He ovat erilaisia ja eri tavalla ajattelevia ihmisiä: konservatiiveja ja liberaaleja, ikääntyneitä ja nuoria, niin sukupuolienemmistöjen kuin sukupuolivähemmistöjenkin edustajia. Joidenkin suhde kirkkoon on etäinen ja löyhä, toiset taas toimivat aktiivisesti kirkon luottamustoimissa. Vapaaehtoisia on paljon.

Käsitykset tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta ja näiden toteutumisesta vaihtelevat kirkossa suuresti. Erilaiset vakaumukset merkitsevät käytännössä sitä, että ei ole tällä hetkellä olemassa yksiselitteistä vastausta siihen, mikä on kirkon kanta tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskeviin kysymyksiin. Silti yhteiset lähtökohdat olisi tärkeää löytää, sillä julkisoikeudellista yhteisöä velvoittaa kansallinen lainsäädäntö ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset. Ristiriitaiset viestit yhdenvertaisuudesta heikentävät kirkon uskottavuutta sen jäsenistön keskuudessa tai vaikkapa silloin, kun se haluaa osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, niin Suomessa kuin kansainvälisillä foorumeillakin.

Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön tutkija Veli-Matti Salminen kertoo tasa-arvon olevan tärkeä tekijä erityisesti nuorten aikuisten kirkkoon kohdistamissa odotuksissa:
“Edelleen millenniaalit ja nuoret aikuiset ovat liikkuvin ryhmä kirkon jäsenistössä, mikä kertoo heidän suhteensa kirkkoon olevan hyvin erilainen kuin vanhemmilla ikäryhmillä. Nuorten aikuisten odotuksissa kirkolle korostuvat esimerkiksi ympäristö- ja tasa-arvokysymykset.” (Tiedote: Kirkkoon liittyneiden määrä kasvoi – kirkosta eroaminen edellisvuotta maltillisempaa 1.2.2024)

Linjauksista päättää kirkolliskokous – uudet edustajat aloittavat työssään toukokuussa 2024

Kirkon eduskunta eli kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin. Se päättää kirkon oppia ja kirkon työtä koskevista keskeisistä linjauksista. Vuoden 2022 keväällä kirkolliskokous antoi kirkkohallitukselle toimeksiannon laatia suunnitelma, jonka tavoitteena on edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kirkossa.

Suunnitelma sai kirkkohallituksen täysistunnon hyväksynnän marraskuussa 2023, ja nyt sen toimeenpano etenee. Kirkon yhteinen tavoiteasetanta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiselle on siis ottanut askeleen eteenpäin.
Helmikuun 13. päivänä 2024 käytiin kirkolliskokousvaalit, joissa valittiin edustajat kirkolliskokouksen tulevalle nelivuotiskaudelle. Tutkija Veli-Matti Salminen Kirkon tutkimuksesta ja koulutuksesta kommentoi vaalin tulosta:

“Kirkolliskokouksen vaihtuvuus on huomattava: nykyisistä kirkolliskokousedustajista jatkamaan valittiin vain 34. Myös sukupuolijakauma kirkolliskokouksessa tasoittui naisten osuuden kasvaessa. Liberaalien ja konservatiivien asetelma keikahti aiemmasta liberaalien eduksi. Kirjavassa valitsijayhdistysten joukossa liberaalit onnistuivat profiloitumaan tutuilla tunnuksillaan kuten Tulkaa kaikki, Avara kirkko ja Muutoksen tuuli, jotka puhuttelivat yhdenvertaisuuden edistämisellä.” (Tiedote alustavista vaalituloksista 15.2.2024).

Kirkolla erityinen motiivi puolustaa ihmisarvoa ja yhdenvertaisuutta

Toiminnallisen tasa-arvo- yhdenvertaisuussuunnitelman johdannossa todetaan: ”Kirkon on kohdattava oman toimintansa epäkohdat, linjattava selkeästi kantansa ja sitouduttava toiminnassaan yhdenvertaisuusperiaatteisiin.”
Seurakunnan tehtävä on pitää ovet auki ihmisten elämässä toteutuvalle luomisen moninaisuudelle. ”Ovet auki” tarkoittaa, että jokainen voi kokea olevansa tervetullut itsenään erilaisten ihmisten kesken.

“Kirkolla on oppinsa, arvojensa ja ihmiskäsityksensä vuoksi erityinen motiivi puolustaa ihmisarvoa ja yhdenvertaisuutta. Toiminnallinen suunnitelma kutsuu kunnioittamaan lähimmäistä hänen ihmisyytensä perusteella, arvostamaan toimijuutensa perusteella sekä rakastamaan persoonansa perusteella“, toiminnallisen suunnitelman kirjoittaja, sosiaalietiikan asiantuntija Liisa Björklund korostaa.

Uskonnon- ja mielipiteenvapaus mahdollistaa keskustelun, jossa esitetään toisistaan poikkeavia käsityksiä tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Näkemysten esille tuominen saattaa saada syrjinnän piirteitä, jos jostakin ihmisestä tai ihmisryhmästä esitetään ominaisuuksiin kohdistuvia tuomitsevia tai käsityksiä tai rajataan kaikille kuuluvien yhtäläisten oikeuksien ulkopuolelle esimerkiksi rajoittamalla mahdollisuutta toimia eri työtehtävissä tai solmia avioliitto.
Kirkossa etsitään näkemyksille perusteluja Raamatusta, josta voi löytää monenlaisia argumentteja erilaisten vakaumusten tueksi. Vastakkaisten näkemysten edustajat vetoavat molemmat Raamattuun ja sen tulkintaan. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannalta ongelmia ilmenee tilanteissa, joissa oma vakaumus tai näkemys esitetään yleisenä totuutena. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on julkisoikeudellinen yhteisö, jonka on noudatettava kansallista lainsäädäntöä ja kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia toiminnassaan.

Neljä näkökulmaa tasa-arvoon

Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa oli tasa-arvosuunnitelman teossa tiiviisti mukana ja ihmisarvon edistämisen työkalut perustuvat hänen tutkimuksiinsa. Hallamaa kannustaa kirkon verkkosivuilla julkaistussa haastattelussaan kirkkoa aktiivisuuteen ihmisarvojen puolustamisessa ja yhteisen hyvän rakentamiseen:

”Vanhoihin taisteluasetelmiin konservatiivien ja liberaalien välillä ei voi juuttua. Tähän mennessä on keskitytty erimielisyyksiin. Mitä tapahtuisi, jos pohtisimme, mikä yhdistää meitä?”

Myös kirkolliskokouksen lainoppineena neuvonantajana toimiva Helsingin yliopiston Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio, Eurooppaoikeuden professori korostaa haastattelussa, että kirkon on otettava ihmisoikeudet vakavasti:

”Ihmisarvo tulee kristinuskossa siitä, että me olemme Luojan luomia. Kirkossa pitäisi nyt käydä aktiivisempaa keskustelua siitä, miten kaikenlaista syrjintää tulisi estää.”

Hallamaa ja Raitio puhuvat ihmisarvosta ja ihmisoikeuksista. Haastattelussa Turun Mikaelinseurakunnan seurakuntapastori Matti Hernesaho avaa konservatiivipuolen ajattelua. Hän kertoo, että tasa-arvoon liittyviä ongelmia lähestytään ensisijaisesti teologisena ja raamattukysymyksenä. Matti Hernesaho kertoo liittyvänsä kristinuskon perinteisiin käsityksiin sukupuolista ja seksuaalisuudesta, joka toteutuu miehen ja naisen avioliitossa.

”Kukaan ei myönnä syrjivänsä tarkoituksella naisia tai seksuaalivähemmistöjä. Kysymys ei ole patriarkaalisuuden edistämisestä, vaan siitä ettei teologisia opinkappaleita voi pelkistää tasa-arvokysymyksiksi.”

Kansan Raamattuseuran toiminnanjohtaja, rovasti Ulla Saunaluoma muistuttaa haastattelussa, että ihmis- ja tasa-arvoa sekä yhdenvertaisuutta loukkaavan käytöksen estämiseksi ja rajoittamiseksi on olemassa valmiita yhteiskunnallisia ohjeita kultaisen säännön lisäksi.

”Me tarvitsemme yhteiskunnan antamia ja määrittelemiä rajoja, joita kirkossakin tulee tietenkin noudattaa. Kenelläkään ei ole oikeutta mennä niiden ohi. Samat Suomen lait koskevat kaikkea kirkollistakin toimintaa.”
Ulla Saunaluoma viittaa myös kirkon tuoreeseen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan, jonka sisältöä hän pitää hyvänä.

” Ihmisarvon peruskäsitykset on sanoitettu hyvin tuossa tasa-arvosuunnitelmassa. Ihmisyyteen kuuluu, että rikkonaisuutemme takia meidän on jatkuvasti peilattava omaa toimintaamme, asetettava rajoja ja noudatettava niitä.”

Tulossa: tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunitelma verkossa

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman verkkosivusto julkaistaan maaliskuussa, ja sen sisältöjä ja työkaluja käsitellään ”Ovet auki kaikille” -webinaareissa. Työn alla on kirkon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilannetta kuvaavat mittarit, jotka tukevat seurantaa, raportointia ja tilanteen kehittämistä. Lisäksi keväällä 2025 käynnistyvät hiippakuntapilotit yhdenvertaisuussuunnitelman tekemiseen hakeneiden seurakuntien kanssa. Pilottien opit ja tulokset kootaan verkkosivuille, ja työkaluja kehitetään saatujen kokemusten pohjalta.

Jaana Hallamaata ja Juha Rautiota haastateltiin marraskuussa tuoreeltaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman julkaisun yhteydessä. Matti Hernesahon ja Ulla Saunaluoman haastattelut tehtiin helmikuun alussa.

Lisätietoja tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmasta saa Kirkkohallituksen asiantuntija Liisa Björklundilta liisa.bjorklund@evl.fi