Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on noins 3,5 miljoonaa jäsentä. Kirkon jäsen kuuluu siihen seurakuntaan, jonka alueella hänellä on kotikunta. Seurakunnilla on laaja toiminnallinen, taloudellinen ja hallinnollinen itsenäisyys sekä vaaleilla valitut päätöksentekijät. Seurakunnan ylin päättävä elin on kirkkovaltuusto, ja yhtymässä tärkeimmät päätökset tekee yhteinen kirkkovaltuusto.Seurakunnat muodostavat hiippakuntia, joita on Suomessa yhdeksän. Jokaista hiippakuntaa johtaa piispa tuomiokapitulin kanssa. Hiippakuntavaltuusto tukee ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa. Turun arkkihiippakunnassa on kaksi piispaa, joista toinen on arkkipiispa.Kirkon ylin päättävä elin on kaksi kertaa vuodessa kokoontuva kirkolliskokous, johon kuuluu 109 edustajaa. Keskushallintoon kuuluu lisäksi kirkkohallitus, piispainkokous ja Kirkon työmarkkinalaitos.
Vuoden 2025 alussa 62,2 % suomalaisista kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Jäsenmäärä on viime vuosina ollut laskeva. Vielä 1980-luvulla yli 90 % suomalaisista oli luterilaisen kirkon jäsen.
Toisaalta kirkko, uskonto ja hengellisyys kiinnostavat suomalaisia, ja myös kirkon jäseneksi liitytään tasaiseen tahtiin. Vuonna 2024 kirkkoon liittyi yli 23 000 henkilöä.
Kasteessa kirkon jäsenyyden vuonna 2024 sai noin 20 700 alle 1-vuotiaasta.
Kirkon seurakunnissa tekemää työtä arvostetaan, ja myös perhetapahtumat pitävät yllä yhteyttä kirkkoon. Jos mietit kirkkoon liittymistä, saat lisätietoa sivuiltamme.
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on kaikkiaan 346 seurakuntaa (1.1.2025), joissa työskentelee vuositasolla yhteensä noin 19 000 työntekijää. Hengellisen alan lisäksi kirkko työllistää mm. hallinnon ja talouden, viestinnän ja kiinteistöhuollon osaajia. Seurakunnat ovat itsenäisiä, ja toimivat kukin yksittäisenä työnantajana. Kirkolla on työntekijöitä myös yhdeksän hiippakuntansa tuomiokapituleissa.
Vuonna 2024 koko kirkossa työskenteli lähes 2000 seurakuntapappia. Seurakuntatyön lisäksi papit voivat työskennellä kirkon erityistehtävissä, esimerkiksi sairaalapappeina tai perheneuvojina.
Seurakuntapastoreista vuonna 2023 naisia on 51 % ja miehiä 49 %. Kirkkoherroista 29 % oli naisia. Koko kirkon henkilöstöstä naisia oli 71 % ja miehiä 29 %.
Kirkon työntekijöiden vakituisessa työsuhteessa olevien keski-ikä on 50 vuotta. Kaikki työntekijäryhmät mukaan lukien eniten työntekijöitä on ikäryhmässä 40–49-vuotiaat.
Kirkon tilastot tarjoavat tietoa siitä, miten kirkko näkyy ja toimii yhteiskunnassamme.
Kirkko tilastoi jäsenmääränsä. Noin 3,5 miljoonaa suomalaista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon vuonna 2025. Prosentuaalisesti kirkon jäsenyys on 62,2 %:lla Suomen väestöstä. Myös kirkon jäseneksi kastettujen lasten määrä, kirkollisten avioliittojen määrä sekä hautaan siunattujen määrä tilastoidaan.
Seurakunnat keräävät tilastoja seurakuntatyöstä, lapsi-, nuoriso- ja rippikoulutyöstä, diakoniatyöstä sekä lähetystyöstä. Tilastoista selviää myös, paljonko kirkko käyttää vuosittain varoja erilaisten tehtäviensä hoitoon. Kirkko tilastoi myös esimerkiksi perhejuhlien ja kirkon henkilöstön määrää.
Vuonna 2025 evankelis-luterilaisella kirkolla on kaikkiaan 346 seurakuntaa.