Piispainkokous lähettää kirkolliskokoukselle esityksen kahdesta rinnakkaisesta avioliittomallista

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous päätti kokouksessaan 10.4.2024 lähettää kirkolliskokoukselle kirkkojärjestyksen muutosesityksen, joka koskee kirkon avioliittokäsitystä. Esityksen sisällön piispainkokous hyväksyi jo maaliskuun kokouksessaan.

Esityksessä ehdotetaan, että kirkkojärjestykseen lisättäisiin säännös rinnakkaisista avioliittokäsityksistä. Toisessa avioliitto ymmärretään miehen ja naisen välisenä ja toisessa avioliitto ymmärretään kahden henkilön välisenä. Käsitykset ovat teologisesti eri tavoin perusteltuja.

Kirkolliskokouksessa esityksen hyväksyminen vaatii taakseen kolme neljäsosaa edustajista. Kirkolliskokous kokoontuu seuraavan kerran 13.–17.5.2024.

Mikäli esitys menisi kirkolliskokouksessa läpi, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papit saisivat siis oikeuden toimia kummankin hyväksytyn avioliittokäsityksen mukaisesti. Kyse olisi nimenomaan oikeudesta valita kahdesta rinnakkaisesta ja yhtäläisesti hyväksytystä kirkon avioliittokäsityksestä.

Yksi piispainkokouksen jäsen jätti päätöksestä eriävän mielipiteen. Lisäksi yksi jäsen liitti pöytäkirjaan lausuman päätöksen perusteista.

Piispainkokous esittää, että Kirkollisten toimitusten kirjan uudistamistyö käynnistetään

Piispainkokous esittää kirkolliskokoukselle, että kirkolliset kirjat [Kirkkokäsikirja | Suomen ev.lut. kirkko (kirkkokasikirja.fi)] uudistettaisiin vaiheittain ja että uudistus käynnistettäisiin Kirkollisten toimitusten kirjan eli Kirkkokäsikirjan kolmannen osan uudistamisesta. Kirkollisten kirjojen uudistamista on pohdittu kirkossa pitkään.

Esityksen taustalla on piispainkokouksen vuonna 2021 käynnistämä selvitystyö kirkollisten toimitusten teologiasta. Kirkollisia toimituksia ovat kaste, konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen, avioliiton siunaaminen, kodin siunaaminen ja hautaan siunaaminen. Tehty selvitys osoittaa, että kirkollisiin toimituksiin liittyy tällä hetkellä monia teologisia ja käytännöllisiä kysymyksiä, jotka antavat aiheen käynnistää Kirkollisten toimitusten kirjan uudistamistyön.

Selvitysten pohjalta on valmistunut teos Kasteessa kaiken perusta – selvityksiä kirkollisten toimitusten teologiasta, joka palvelisi uudistustyötä teologisena pohjaselvityksenä.

Teos nostaa esiin, että uudistuksessa olennainen ulottuvuus olisi ottaa huomioon ihmisten erilaiset elämäntilanteet. Myös toimitusten monipuolisuus olisi tärkeää niin käytettävän kielen, rukousten, musiikin kuin käytettävien eleiden ja symbolien osalta. Kirkollisiin toimituksiin liittyvää teologiaa tulisi myös selkiyttää ja johdonmukaistaa. Toimituksen kaavan ja sen käytännön toteutuksen tulisi heijastaa kyseiseen toimitukseen liittyvää kirkon uskoa ja teologista itseymmärrystä.

Toimitusten kirja tulee esityksen mukaan tehdä suomeksi ja ruotsiksi sekä tarkoituksenmukaisilta osilta myös saamen kielillä.

Kirkolliskokoukselle päivitys rukouselämän vahvistaminen kirkossa -aloitteen etenemisestä

Kirkolliskokous saa toukokuussa piispainkokoukselta kirjeen siitä, miten piispainkokous on edistänyt kirkolliskokouksen syksyllä 2021 tekemää toimeksiantoa vahvistaa rukouselämää kirkossa (ks. edustaja-aloite 1/2021).

Piispainkokouksen rukouselämän vahvistamista koskeva puheenvuoro, piispainkirje Rukouksen kaipuu (Bön och längtan) julkaistiin Helsingin tuomiokirkon kryptassa 23.10.2023. Tilaisuus toteutettiin rukoushetkenä, joka tarjosi alkusysäyksen muihin rukouselämän vahvistamisen tapahtumiin ja koulutuksiin.

Kirkollisten toimitusten uusiin rukouksiin liittyvän työskentelyn tulokset, uudet rukoukset ilmestyivät helmikuussa 2024 kirkkohallituksen julkaisuna Kaikissa vaiheissa Sinä kannat, Uusia rukouksia kirkollisiin toimituksiin. Lisäksi piispainkokouksen hankkeessa selvitettiin kirkollisten toimitusten teologiaa, johon sisältyy myös kysymys rukouksen teologiasta ja kielestä. Kasteessa kaiken perusta – selvityksiä kirkollisten toimitusten teologiasta.

Avustus Kirkkojen maailmanneuvoston Faith and Order -komissiolle

Piispainkokous myönsi Kansainvälisten ja ekumeenisten yhteyksien rahastosta Kirkkojen maailmanneuvoston Faith and Order -komissiolle 81 000 euroa. Summa koostuu vuosien 2023 ja 2024 avustuksista sekä maailmankonferenssia tukevasta ylimääräisestä vuosittaisen avustuksen suuruisesta määrärahasta. Vuonna 2023 avustusta ei maksettu Kirkon keskusrahaston säästötoimenpiteiden vuoksi.

Rippisalaisuus ja vaitiolovelvollisuus kirkossa -asiakirja korvaa aiemman version

Piispainkokous käsitteli Rippisalaisuus ja vaitiolovelvollisuus kirkossa -asiakirjan luonnosta. Uusi julkaisu korvaa valmistuttuaan aiemman Aika puhua – aika vaieta, Rippisalaisuus kirkossa -asiakirjan.

Päivitetyssä asiakirjassa muun muassa täsmennetään sielunhoidon määritelmää ja selkiytetään rippisalaisuutta koskevaa soveltamisohjetta. Uusi julkaisu ottaa huomioon muuttuneen lainsäädännön ja toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset sekä huomioi eri työntekijäryhmät. Asiakirja julkaistaan valmistuttuaan verkossa Kirkkohallituksen julkaisusarjassa.

Keskustelu toisen kirkon papin edellytyksistä toimittaa jumalanpalveluksia ja kirkollisia toimituksia

Piispainkokous kävi keskustelun toukokuussa 2023 tekemästään päätöksestä, joka koskee toisen evankelisluterilaisen kirkon tai muun kristillisen uskontokunnan tai yhteisön papin edellytyksiä toimittaa jumalanpalveluksia ja muita kirkollisia toimituksia Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ovat herättäneet keskustelua siitä, olisiko päätöstä syytä tarkistaa. Piispainkokous totesi, että säädöksen tarkentamiseen ei ole tarvetta, mutta sen yhdenmukaiseen tulkintaan tulee kiinnittää huomiota.

Piispainkokous hyväksyi myös uuden työjärjestyksensä ja merkitsi tiedoksi Kirkon teologikoulutustoimikunnan toimintakertomuksen vuodelta 2023. Kertomuksesta ilmenee muun muassa, että papiksi vihittävien määrä on noussut koronapandemian jälkeen poikkeuksellisen paljon.

Jäseniä neuvottelukuntiin vuosille 2024─2028

Piispainkokous asetti ekumeenisten asioiden toimikunnan ja nimesi puheenjohtajaksi piispa Matti Revon ja muiksi jäseniksi: TT, kirkkoherra Jouko Ala-Prinkkilä, lähetysteologian asiantuntija Johanna Björkholm-Kallio, TT dos. erityisavustaja Minna Hietamäki, TT pastori Tiina Huhtanen, TT dos. yliopistonlehtori Pekka Kärkkäinen, TT yliopistonlehtori Joona Salminen, TT pastori Johanna Tyynelä-Haapamäki ja TT pastori Matti Väätäinen.

Piispainkokous asetti luterilaisen osapuolen puolesta neuvottelukunnan käymään keskusteluja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen helluntaiherätyksen välillä sekä nimesi siihen seuraavat edustajat: puheenjohtajaksi Lapuan piispa Matti Salomäen sekä muiksi jäseniksi: kirkkoherra Miika Hämäläinen, dosentti Pekka Kärkkäinen, TT pastori Heidi Zitting ja pastori Annamari Lehtinen.

Piispainkokous asetti luterilaisen osapuolen puolesta neuvottelukunnan käymään keskusteluja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen Vapaakirkon välillä sekä nimeää siihen seuraavat edustajat: luterilaiseksi puheenjohtajaksi piispa Bo-Göran Åstrand sekä muiksi jäseniksi: TT, asiantuntija Timo Helenius, pastori Marko Sagulin, raamattuopettaja Ulla Saunaluoma ja pastori Krista Tiainen.

USKOT-foorumi ry:n huhtikuussa 2024 pidettävään vuosikokoukseen nimettiin edustajiksi Espoon piispa Kaisamari Hintikka, johtava asiantuntija Jyri Komulainen (Kirkon tutkimus ja koulutus), asiantuntija Laura Huovinen (Kirkkohallitus) ja väitöskirjatutkija Anne Heikkinen.

Piispainkokous kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 28.5.2024. 

Lisätietoja:
Piispainkokouksen pöytäkirja tulee viikon kuluessa luettavaksi Domus-palveluun. Piispainkokouksen materiaalit
Kari Kopperi, piispainkokouksen pääsihteeri, kari.kopperi@evl.fi, p. 050 594 1317    
Anna-Kaisa Inkala, piispainkokouksen teologinen sihteeri, anna-kaisa.inkala@evl.fi, p. 050 380 3270
Faith and Order -komission avustus: Kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen, kimmo.kaarianen@evl.fi, p. 040 522 1464

Kuvassa Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen, Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo sekä Lapuan hiippakunnan piispa Matti Salomäki. Kuvaaja: Aarne Ormio, Kirkon viestintä.