Kristinuskon kannalta uususkonnollisuus (on myös käytetty sanaa ”uushenkisyys”) tarkoittaa sellaisia uskonnollisia ilmiöitä, joita ei ole totuttu kohtaamaan perinteisesti kristinuskon vaikutuspiirissä. Sana ”uususkonnollisuus” ei näin ollen tarkoita välttämättä sitä, että tarkastelun kohteena oleva uskonnollinen ilmiö olisi historiassa ennennäkemätön. Ilmiö on kuitenkin uusi ko. kulttuurialueella, tunnustetusta opista poikkeavaa ja vierasta oikeana pidetylle uskonnolliselle käytännölle. 2000-luvun alun tilastollisissa […]

Toora eli laki on viiden Mooseksen kirjan hepreankielinen nimi. Kokoelmaa kutsutaan pentateukiksi. Toora on juutalaisen Vanhan testamentin pyhin osa. Toora sisältää kaksi luomiskertomusta, syntiinlan keemuskertomuksen, kantaisien vaiheet, pakenemisen Egyptin orjuudesta, lain saamisen Jahvelta, Kanaanin maan haltuunoton ja muuta historiallista ainesta. Toora sisältää myös yksityiskohtaiset lakimääräykset (muun muassa ruokailu- ja puhtaussäännökset sekä jumalanpalvelukseen, juhlien viettoon ja […]

Islam on maailman toiseksi levinnein uskonto. Se kuuluu suuriin maailmanuskontoihin. Islam syntyi Arabian niemimaalla 600-luvulla. Sen perusti profeetta Muhammad (570–632), joka islamin mukaan otti vastaan ilmestyksiä Jumalalta. Islaminuskon kehittymiseen vaikuttivat Muhammadin ilmestysten lisäksi muun muassa muinaisarabialainen uskonto, juutalaisuus ja kristinusko. Islamia tunnustavaa henkilöä kutsutaan muslimiksi. Islamin oppi Islamin opin mukaan on olemassa vain yksi Jumala, […]

Agnostisismi on käsitys, jonka mukaan Jumalasta, Jumalan olemassaolosta tai todellisuuden perimmäisestä luonteesta ei voida saada mitään varmaa tietoa (kreikaksi a-gnosis, “ei tietoa”). Agnostisismin kannattajaa kutsutaan agnostikoksi. Asioihin, jotka ovat havaintomaailman ulkopuolella, ei agnostikon mukaan voi ottaa järjellä kantaa. Uskon mielekkyyttä ei siis voi agnostikon mukaan todist aa oikeaksi tai vääräksi järjen avulla. Agnostikon oma maailmankatsomus […]

Raamatun mukaan Jumalan valittu kansa on Israel. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Jumala olisi hylännyt muut kansat. Hän valitsi armosta, ei ansioiden perusteella, juutalaiset ilmaistakseen itsensä ja pelastustekonsa heille ja heidän kauttaan kaikille muille kansoille. Juutalaisuus on kansauskonto. Juutalaiset ovat alkuaan kuuluneet Välimeren kansoihin, eivätkä ole yksittäinen rotu. Tooran kohdasta ”Kuule, Israel! Herra on […]

Uskonnon opetusta annetaan peruskoulussa ja lukiossa oppilaan oman uskonnon mukaisesti jäsenyyden perusteella. Käytäntö korostaa ns. positiivista uskonnonvapautta. Opetuken järjestää yleensä kunta. Opetussuunnitelman perusteiden mukainen uskonnon opetus ei ole perustuslain 11 §:ssä tarkoitettua uskonnon harjoittamista, joten se on pakollinen oppiaine. Opetuksen tulee olla pedagogisesti perusteltua ja opetussuunnitelman mukaista. Nykyiset opetussuunnitelmat otettiin käyttöön porrastetusti 1.8.2016 alkaen. Uskonnon […]

Filosofia on ajatteluperinne ja oppiala, jossa tutkitaan ”perimmäisiä kysymyksiä” esimerkiksi todellisuuden ja tiedon olemuksesta, hyvästä elämästä, elämän tarkoituksesta, ihmisenä olemisesta ja hyvän yhteiskunnan ehdoista. Filosofian katsotaan syntyneen noin 600–400 eKr. antiikin Kreikassa, ja siitä lähtien filosofia on vaikuttanut monin tavoin länsimaiseen aatehistoriaan ja myös kristinuskoon. Filosofia tulee kreikan sanoista filia, ‘rakastaminen’, ja sofia, ‘viisaus’ – […]

Ateismi on näkemys, jonka mukaan Jumalaa ei ole olemassa. Ateismissa ei uskota persoonalliseen Jumalaan, jumaliin tai jumaluuteen. Ateismin kannattajaa kutsutaan ateistiksi. Ateismin sisällä voidaankin tehdä ero niin sanottuun vahvaan ja heikkoon ateismiin. Vahvan ateismin kannattaja katsoo, että hänellä on hyviä perusteita uskoa, että Jumalaa ei ole olemassa. Heikon ateismin edustaja puolestaan ajattelee, että hänellä ei […]