Satanismi

Satanismin katsotaan saaneen muotonsa 1960-luvun Kaliforniassa Yhdysvalloissa Anton LaVeyn perustettua Saatanan kirkon. Satanistit kannattavat kristinuskon vastaista filosofista aatetta, jonka ihmiskäsitys on saatanallisuutta korostava: ihmisen tulee olla itsekäs ja omastaan kiinni pitävä. Satanistit eivät usko Jumalaan eivätkä Saatanaan, vaan katsovat olevansa oman elämänsä jumalia eli vapaita tekemään oman elämänsä ratkaisut ja kantamaan niistä vastuun. Satanismi voidaan […]

Lahko

Lahkolla tarkoitetaan jonkin uskontokunnan yhteydestä irtaantunutta ryhmittymää, jolla on jotakin painokkaita opillisia erityiskorostuksia. Uskontokunnan valtavirran näkökulmasta lahko saattaa olla jopa harhaoppinen, toisaalta taas lahkoon kuuluvat henkilöt katsovat edustavansa uskonnon puhdasoppisinta tulkintaa. Lahkot edellyttävät usein jäseniltään suurta omistautumista, sitoutumista ja yhdenmukaisuutta. Lahkosta luopuminen saattaa olla hankalaa ryhmäpaineen vuoksi.

Eksistentialismi

Eksistentialismi on yksilöllisyyttä korostava mannermaisen filosofian suuntaus. Se painottaa ihmisen olemassaolon (lat. existentia) ensisijaisuutta suhteessa hänen olemukseensa (lat. essentia). Eksistentialismin juuret ovat 1800-luvun Hegelin olemusajattelun vastaisissa filosofioissa, mutta sen kukoistuskautena pidetään toisen maailmansodan jälkeistä Eurooppaa. Eksistentia- ja essentia-käsitteet ovat alun perin lähtöisin Platonilta. Essentia viittaa ihmisen todelliseen, ideamaailmassa sijaitsevaan “ihmisyyden” ideaan. Eksistentia viittaa tämän “ihmisyyden” […]

Uskontodialogi

Uskontodialogi liittyy uskontojen seuraajien välisiin kohtaamisiin. Uskonnollisen maiseman muuttuessa seurakunnan on tärkeää tiedostaa, mitä kristillisiä ja ei-kristillisiä yhteisöjä sen alueella elää. Eikä vain tiedostaa, vaan myös luoda yhteyksiä näihin. Nämä yhteydet voivat palvella paitsi alueella asuvia ja yhteistä hyvää, myös yhteiskuntarauhaa ja voivat olla kultaakin kalliimpia kriisitilanteissa. Seurakunta kohtaa muiden uskontojen, katsomusten ja uskonnottomien edustajia […]

Fundamentalismi

Fundamentalismi on protestanttisissa kirkoissa ja lahkoissa esiintyvä ajattelutapa, joka haluaa turvata eräät kristinuskon perusasioiksi käsittämänsä lähtökohdat (eli fundamentit) tieteellisen teologian, erityisesti eksegetiikan, ja eräiden luonnontieteiden tutkimustuloksia vastaan. Fundamentalismi pyrkii luomaan tieteelliseen päättelyyn nojaaville tutkimustuloksille korvaavia vaihtoehtoja rationaaliseen päättelyn avulla. Esimerkiksi fundamentalistisessa kreationismissa pyritään etsimään tieteellisiä todisteita sille uskomukselle, että lajit eivät ole kehittyneet vaan että […]

Meditaatio

Meditaatio on hiljaista tai ääneen tapahtuvaa, erityisesti Raamatun sanojen ja lukukappaleiden mietiskelyä. Se voi olla myös rukousmeditaatiota, jossa pelkistetyin ja vähin sanoin tai sanoitta viivytään Jumalan edessä. Meditaatio on ikivanha kristillinen hiljentymisen ja rukouksen tapa. Luther piti R aamatun tutkistelussa tärkeänä kolmea lähestymistapaa: rukousta, meditaatiota eli mietiskelyä ja koettelemuksia. Luterilaisessa kirkossa meditaatio on palannut takaisin […]

Synkretismi

Synkretismi tarkoittaa eri uskontojen piirteiden sekoittumista. Uskonnot, jotka ovat ottaneet aineksia useista eri uskonnoista, ovat synkretistisiä. Tutkija Kimmo Ketolan artikkeli: Mitä on synkretismi – onko “puhtaita” uskontoja olemassakaan? (Tieteessä tapahtuu 2007) Johtava asiantuntija Jyri Komulaisen kolumni: Kristinusko on synkretistinen uskonto (Kotimaa 2022)

Saatananpalvonta

Saatananpalvonta on vastakulttuurin muoto, jossa kristinuskon symboleja ja rituaaleja käytetään käänteisissä merkityksissä (esimerkiksi musta messu, Musta Raamattu). Saatananpalvonta liitetään usein uuspakanuuteen. Nykyisen saatananpalvonnan juuret ovat Amerikassa 1960-luvulla syntyneissä Saatanan seurakunnissa. Suomessa saatananpalvontaa harrastavia ryhmiä on havaittu vuodesta 1992 lähtien ensin pääkaupunkiseudulla ja myöhemmin myös muualla maassa. Uskonnot Suomessa -sivusto: Alkuperäisuskonnot ja uuspakanuus 

Sekularismi

Sekularismi tarkoittaa maailmallisuutta, ei-uskonnollisuutta. Sekularisaatio on sekularismista aiheutuva historiallinen kehityssuunta. Uskonnollisessa kielenkäytössä sekularismi tarkoittaa tämänpuoleiseen maailmaan kohdistuvaa kiintymystä tai maallistumista. Maailmaa, yhteiskuntaa ja ihmiselämää tulkitaan ei-uskonnollisesti. Samalla uskonnon ja kirkon merkitys vähenee. Sanaa käytetään myös yleisnimityksenä ei-uskonnollisista maailmankatsomuksista sekä sekularisoimista ajavista aatteista ja liikkeistä. Yhtenä syynä sekularisaatioon on tieteissä 1200-luvulta lähtien tapahtunut kehitys kohti modernia […]

Animismi

Sana tulee latinan kielen henkeä tarkoittavasta sanasta anima. Animismi on uskonnollinen ajattelutapa, jonka mukaan yksittäisiin luonnonkohteisiin ja ilmiöihin liittyy henkiä ja henkivaltoja. Animismissa joitain luontokohteita (esimerkiksi suurta puuta tai kiveä) on voitu pitää uhripaikkana henkien lepyttämiseksi. Kristinusko on torjunut animismin, mutta liittynyt sen heijastamaan uskonnolliseen kaipaukseen. Lähetystyötä tehnyt kirkko saattoi rakentaa kirkkorakennuksen vanhan uhripaikan päälle.

Takaisin sivun alkuun