Luominen

Uskontunnustuksen ensimmäisen lauseen mukaan Jumala on taivaan ja maan Luoja. Hän on luonut maailmankaikkeuden sanallaan niin kuin kerrotaan Raamatun alussa luomiskertomuksessa (1. Moos. 1:1–2:3). Toisessa, yksityiskohtaisemmassa luomiskertomuksessa keskitytään ihmisen ja hänen lähiympäristönsä luomiseen (1. Moos. 2:4–25). Kristityt uskovat, että Jumala on toteuttanut luovan työnsä rakkaudesta luomakuntaa kohtaan. Hänen luomistyönsä ei rajoitu vain elämän alkuun vaan […]

Eksistentialismi

Eksistentialismi on yksilöllisyyttä korostava mannermaisen filosofian suuntaus. Se painottaa ihmisen olemassaolon (lat. existentia) ensisijaisuutta suhteessa hänen olemukseensa (lat. essentia). Eksistentialismin juuret ovat 1800-luvun Hegelin olemusajattelun vastaisissa filosofioissa, mutta sen kukoistuskautena pidetään toisen maailmansodan jälkeistä Eurooppaa. Eksistentia- ja essentia-käsitteet ovat alun perin lähtöisin Platonilta. Essentia viittaa ihmisen todelliseen, ideamaailmassa sijaitsevaan “ihmisyyden” ideaan. Eksistentia viittaa tämän “ihmisyyden” […]

Uskontotiede

Uskontotiede tutkii uskontoa ihmisten kokemuksissa ja yhteisöissä ja vertaa uskontoja keskenään sekä maapallon historiallisten että nykykulttuurien elämässä. Uskontotieteen tutkimusalat valottavat omista näkökulmistaan uskonnon moniulotteista kenttää: uskontohistoria, -fenomenologia, -etnografia, -sosiologia, -psykologia. Uskontotiede on tieteidenvälistä uskontojen tutkimusta; se on sekä humanistista että kulttuuri-, historia-, perinne- ja yhteiskuntatiedettä. Ns. suurten maailmanuskontojen rinnalla uskontotieteen tutkimuskohteita ovat itse uskonto, kansanuskon […]

Eksegetiikka

Eksegetiikka tarkoittaa tieteellistä raamatuntutkimusta. Se on siis teologian haara, joka tutkii Raamattua (kr. eksegeomai = selittää, kuvata tarkasti, mm. Luuk. 24:35, Ap. t. 10:8, Joh. 1:18). Tieteellisenä oppiaineena se jakautuu yleisesti Vanhan ja Uuden testamentin eksegetiikkoihin. Tutkimuskohteina ovat olleet perinteisesti Raamatun tekstien syntyhistoria ja kunkin ajan historialliset ilmiöt, mutta nykyisin yhä useammin myös Raamatun ajan […]

Eksistenttinen

Eksistenttinen tarkoittaa ihmisen persoonaa ja koko olemassaoloa syvästi koskettavaa tai merkitsevää asiaa. Esimerkiksi messuun osallistuminen voi olla ihmiselle eksistenttisesti syvällinen kokemus, tai jokin Raamatun teksti voi puhutella hänen eksistenssiään eli persoonallista olemassaoloaan. Eksistenttisestä puhutaan myös erit yisesti eksistentialismin yhteydessä.

Käytännöllinen teologia

Käytännöllinen teologia tutkii ja opettaa teologian soveltamista käytäntöön. Kohteena ovat kirkkojen ja muiden uskonnollisten yhteisöjen elämä ja toiminta. Myös yksityisten ihmisten uskonnollisuuden tutkiminen kuuluu käytännöllisen teologian piiriin. Käytännöllisen teologian alaan kuuluvat liturgiikka, homiletiikka, uskonnollinen viestintä, sielunhoito, diakonia, hymnologia, kirkko-oikeus ja johtaminen, kirkkososiologia sekä uskonnonpedagogiikka. Liturgiikan piiriin kuuluu kaikki se tutkimus ja opetus, joka tavalla tai […]

Sovitus

Sovitus merkitsee Kristuksen sovitustyötä Jumalan ja ihmisen välillä. Ihmiset eivät kyenneet palaamaan itse yhteyteen Jumalan kanssa, koska he olivat langenneet syntiin. Oikeudenmukaisen olemuksensa vuoksi Jumala ei voi jättää tuomitsematta pahoja tekoja, mutta armossaan hän tahtoo kuitenkin pelastaa ihmiset. Ihmiskunnan synnin turmeleman tilan sovittamiseksi tarvittiin sijaisuhri. Jumala antoi uhriksi poikansa, Jeesuksen Kristuksen, joka alensi itsensä, eli […]

Teologia

Sana teologia tulee kreikankielisistä sanoista theos (= Jumala) ja logos (= sana, oppi). Teologialla voidaan tarkoittaa kahta eri asiaa. Toisaalta se on tunnustuksellista ja kirkollista teologiaa, jossa ilmaistaan kristillisen uskon sanomaa kirkon traditioon sitoutuen. Kristinuskon synnystä keskiajalle asti teologia tarkoitti katolista oppia Jumalasta. Myöhemmin teologia laajeni tarkoittamaan kristillisen uskon kokonaisuutta ja osa-alueita. Sanaa voidaan joskus […]

Apologetiikka

Apologetiikka on teologian haara, jonka tehtävänä on kristillisen uskon puolustaminen (kr. apologia). Sen alaan kuuluu muun muassa rajankäynti teologian ja muiden tieteiden kesken sekä ilmoituksen luonteen selvittäminen. Apologeettista keskustelua käydään usein filosofisin käsittein, vaikka kristinuskon mukaan filosofia ei itsessään riitä Jumalan tuntemiseen.

Sielu

Sielu on yhteydessä ihmisen elämään ja henkeen. Ihminen on kokonaisuus, johon kuuluvat ruumis ja sielu. Raamatussa sielu kuvaa ihmisen henkistä olemusta, jota ilman ihmisellä ei olisi elämää. Muovattuaan ihmisen maan tomusta Jumala puhalsi häneen elämän henkäyksen (1.Moos.2:7). Kuollessa henkäys poistuu. Sielu-sanalla kuvataan myös ihmisten kiitollisuutta Jumalaa kohtaan. Neitsyt Maria kunnioitti Jumalaa sanomalla ”Minun sieluni ylistää […]

Takaisin sivun alkuun