30.3.2023 Publikaani Publikaaneiksi nimitettiin Rooman valtakunnassa tullimaksuja kerääviä virkamiehiä. Roomalainen verohallinto oli suunniteltu siten, että jokaiseen provinssiin eli Rooman valtakunnan alaiseen kaupunkivaltioon nimettiin määrävuosiksi joku henkilö, joka vastasi alueen tullien keräämisestä. Usein tehtävän varasi itselleen joku rikas aatelinen, joka taas palkkasi käytännön tehtävän suorittamiseen jonkun toisen henkilön. Provinsseissa publikaaneihin suhtauduttiin kielteisesti ja halveksien, sillä he edustivat vierasta […]
30.3.2023 Ahti Ahti-nimitys tulee latinan sanasta actus ja ruotsin sanasta akt, jotka tarkoittavat näytöstä, osaa tai kappaletta. Kirkollisessa kielenkäytössä ahti tarkoittaa Jeesuksen kärsimyshistorian osaa. Keskiaikaisten kärsimysnäytelmien sijaan luterilaisissa kirkoissa alettiin koota eri evankeliumeista yhtenäistä esitystä Jeesuksen kärsimyksestä. Se jaettiin kuuteen näytökseen eli ahtiin, joista pidettiin ahtisaarnat. Nykyisessä kirkkokäsikirjassa ahtitekstejä ei enää ole, mutta niitä voidaan käyttää edelleen […]
30.3.2023 Evankeliumi Evankeliumi on Uuden testamentin keskeisimpiä käsitteitä, ja se tarkoittaa hyvää sanomaa, ilouutista (kr. eu-angelion). Sana ilmaisee Jeesuksen elämäntyön merkityksen. Evankeliumi sisältää Kristuksen opetus- ja parantamistoiminnan, sakramenttien asettamisen, hänen uhrinsa ristillä sekä hänen ylösnousemuksensa. Luterilaisessa teologiassa evankeliumi on myös vastakohta lain käsitteelle. Laki ilmaisee Jumalan vaatimuksen ja evankeliumi ilmaisee sen, mitä Jumala armosta lahjoittaa ihmiselle. Evankeliumi […]
30.3.2023 Pelastushistoria Pelastushistorialla tarkoitetaan läpi Raamatun näkyviä Jumalan tekoja, jotka tähtäävät ihmisten pelastukseen. Kirkkovuoden kulkuun liittyy pelastushistorian tapahtumien muisteleminen, anamneesi. Pelastushistorian tapahtumia ovat esimerkiksi maailman ja ihmisen luominen (1. Moos. 1:1–2:4) syntiinlankeemus (1. Moos. 3) Israelin kansan valinta ja kymmenen käskyn laki (5. Moos. 5–6:6) profeetta Jesajan ennustus Jeesuksen tulosta (Jes. 9:1–6) Jeesuksen syntymä (Lk 2:1–20) Vuorisaarna […]
30.3.2023 Juudaksen evankeliumi Juudaksen evankeliumi on varhaiskristillinen teksti, joka on syntynyt jonkin verran ennen vuotta 180 jKr. Ajoitus perustuu siihen, että Lyonin piispa Irenaeus mainitsi sen kirjoituksissaan 180-luvulla. Juudaksen evankeliumi on jäänyt Raamatun Uuden testamentin kirjakokoelman ulkopuolelle, sillä se kuuluu harhaoppiseksi julistettuun gnostilaisen kristillisyyden haaraan. Juudaksen evankeliumi on merkittävä sen vuoksi, että se antaa tietoa juuri gnostilaisesta kristinuskosta. […]
30.3.2023 Autuas Autuas on uskonnollisessa tai yliluonnollisessa mielessä onnellinen. Jeesus julistaa Vuorisaarnassaan autuaiksi muun muassa rauhantekijät ja hengessään köyhät (Matt. 5). Maalliseen onnellisuuteen liittyvät kriteerit ovat usein aineellisia ja sosiaalisia: omaisuutta, menestystä tai kunnioitusta. Hengellisellä tavalla onnellinen eli autuas voi kuitenkin elää ulkonaisesti kurjaa ja raskasta elämää ilman kunnioitusta ja kärsiä jopa vainoa. Autuaina pidetään yleisesti niitä, […]
30.3.2023 Valittu kansa Vanhassa testamentissa valittuna kansana pidetään ihmisryhmää, jonka Jumala armosta (ei kansan ansioiden tähden) valitsi tähän tehtävään. Jahve lupasi Abrahamille, että tämän jälkeläiset saavat oikeuden asua kansana omassa maassaan (1. Moos. 12:1–3,7; 22:16–18). Valittu kansa tietää Jumalan tahdon, ja sillä on oma erityinen tehtävänsä kertoa Jumalasta maailmalle. Nykyisin juutalaisena valitun kansan jäsenenä pidetään niitä, jotka ovat […]
30.3.2023 Vuorisaarna Uuden testamentin Matteuksen evankeliumissa Vuorisaarna (Matt. 5–7) on Jeesuksen pitämistä opetuspuheista tunnetuin ja eettisistä puheenvuoroista merkittävin. Vuorisaarnassa, joka itse asiassa on kokoelma opetuksia ja vertauksia, Jeesus vaatii seuraajiltaan ehdotonta Jumalan tahdon noudattamista ja täydellistä lähimmäisenrakkautta ja julistaa autuaiksi rauhantekijät, hengellisesti köyhät ja vainotut. Samankaltainen, ns. kenttäsaarna, on Luukkaan evankeliumissa (Luuk. 6:20–49).
30.3.2023 Isä meidän -rukous Isä meidän –rukous eli Herran rukous on Jeesuksen asettama ja opettama. Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Rukoillessanne älkää hokeko tyhjää niin kuin pakanat. Teidän Isänne kyllä tietää mitä te tarvitsette, jo ennen kuin olette häneltä pyytäneetkään. Rukoilkaa te siis näin: Isä meidän…” (Matt. 6:9–13, Luuk. 11:2–4). Herran rukousta rukoillaan kaikissa kristillisissä kirkkokunnissa. Herran rukous rukoillaan jokaisessa messussa […]
30.3.2023 Rakkauden kaksoiskäsky Käsky esitetään Raamatussa Jumalan lain tiivistelmäksi: ”Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”. Kymmenen käskyn kolme ensimmäistä käskyä liittyvät Jumalan rakastamiseen yli kaiken muun, loput seitsemän käskyä ohjaavat rakastamaan lähimmäistä niin kuin omaa itseä, omaa persoonaa ja omia oikeuksia rakastetaan ja kunnioitetaan. Rakkauden kaksoiskäsky Matteuksen evankeliumissa