30.3.2023 Apokryfiset kirjat Apokryfisiä kirjoja ovat ne juutalaiset ja varhaiskristilliset kirjat, joiden asema osana Raamatun kaanonia on vaihdellut. Vanhan testamentin apokryfikirjat ovat syntyneet hellenistisellä ajalla noin 200 eKr.–50 jKr. vasta Vanhan testamentin kaanoniin kuuluvan eli siihen hyväksytyn kirjallisuuden jälkeen. Ne eivät siten ole koskaan kuuluneet heprealaiseen Vanhan testamentin kirjakokoelmaan, eivätkä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa käytössä olevaan Vanhaan testamenttiin. Sen […]
30.3.2023 Profetia Profetia tarkoittaa jumalallista ilmoitusta. Profetiat liittyvät usein tulevaisuuteen, mutta eivät aina. Profetia muodostuu neljästä peruselementista. Jumala tai jumaluus, jonka uskotaan olevan viestin lähettäjä. Viesti, joka voi olla sanallisessa muodossa tai joskus myös vertauskuvallinen teko. Profeetta, joka on saanut viestin suoraan Jumalalta tai jumaluudelta. Viestin vastaanottaja, jolle profeetta välittää viestin, Profetoimista on esiintynyt eri aikoina ja […]
30.3.2023 Eskatologia Eskatologia on oppi viimeisistä tapahtumista. Viimeiset tapahtumat ovat Uuden testamentin mukaan alkaneet Kristuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Kristityt ovat alusta asti uskoneet elävänsä viimeisiä aikoja (Hepr. 1:2, 1. Joh. 2:18), sillä Jumala vuodatti helluntaina Pyhän Hengen opetuslasten päälle ja teki heistä Kristuksen todistajia ennen kuin hänen tuomionsa toteutuvat (Ap. t. 2:17–20). Eskatologia on oppi, joka puhuu […]
30.3.2023 Jumalan Sana Jeesus Kristus on Jumalan Sana. Isolla kirjoitettaessa Sana (kr. Logos) tarkoittaa siis Kristusta. Kristus-Logos oli läsnä jo maailman luomisessa, kun Luoja, Isä loi maailman. Maailma luotiin siis Logoksen kautta. Käsitys Logoksesta esiintyy myös antiikin filosofian opeissa todellisuuden perimmäisestä rakenteesta. Johanneksen evankeliumin alku luo perustan kristilliselle Logos-teologialle. Raamattu Jumalan sanana Jumalan sana pienellä alkukirjaimella tarkoittaa yleensä […]
30.3.2023 Siion Siion on vuori Jerusalemin lähellä. Raamatun mukaan Siion-vuorella sijaitsi linnake, jonka kuningas Daavid valloitti, ja josta tuli sitten Daavidin kaupunki. Siionilla voidaan tarkoittaa myös Israelin kansaa, kirkkoa tai seurakuntaa. Siion on yleinen helluntaiseurakunnan nimi.
30.3.2023 Raamatuntulkinta Raamatuntulkinta tarkoittaa Raamatussa olevien tekstien ymmärtämistä tietyssä tulkintahorisontissa, jossa tekstin lukija elää. Jokainen Raamatun lukija harjoittaa raamatuntulkintaa. Kulttuurinen tausta, uskonnollinen asennoituminen, koulutustaso sekä oma persoonallisuus vaikuttavat siihen, miten ymmärrämme Raamattua. Raamatun tulkintatapoja on useita. Allegorisessa tulkinnassa tekstiä ei tulkita ”kirjaimellisesti”, vaan sen nähdään viittaavan toiseen, syvällisempään merkitykseen (esim. Laulujen Laulun rakkauden kuvauksissa ei puhutakaan seksuaalisuudesta, […]
30.3.2023 Vanha testamentti Vanha testamentti on 39 kirjan kokoelma, joka on kirjoitettu noin 800–160 eKr. Se kuuluu Raamattuun. Kokoelma saavutti lopullisen muotonsa noin 100 jKr. tapahtuneessa kanonisoinnissa. Vanha testamentti kertoo muinaisen Israelin ja Juudan kansojen vaiheista. Suuria teemoja ovat esimerkiksi luominen, sovitus ja lähimmäisenrakkaus. Vanha testamentti sisältää lain (Tooran), profeetat (esimerkiksi Joosuan, Tuomarein ja Jesajan kirjat) sekä kirjoitukset. […]
30.3.2023 Kairos Kreikan kielessä on kaksi aikaa tarkoittavaa sanaa, kairos ja kronos. Uuden testamentin kielessä ja teologiassa kairos tarkoittaa Jumalalle otollista ajankohtaa, hetkeä, jolloin Jumala toimii. Kronos puolestaan tarkoittaa aikaa tavanomaisessa merkityksessä. Kairos on myös yhdysvaltalaisen, opiskelijoille suunnatun retriittiohjelman nimi.
30.3.2023 Tunnusteko Jeesuksen tekemiä ihmetekoja kutsutaan tunnusteoiksi. Niiden kautta hän osoitti olevansa Jumalan Poika. Jees uksen tunnustekoja olivat esimerkiksi sairaiden parantaminen, suuren ihmisjoukon ruokkiminen vain muutamilla leivillä ja kaloilla sekä kuolleista herättäminen. Myös Jeesuksen omaa ylösnousemusta voidaan sanoa tunnusteoksi.
30.3.2023 Publikaani Publikaaneiksi nimitettiin Rooman valtakunnassa tullimaksuja kerääviä virkamiehiä. Roomalainen verohallinto oli suunniteltu siten, että jokaiseen provinssiin eli Rooman valtakunnan alaiseen kaupunkivaltioon nimettiin määrävuosiksi joku henkilö, joka vastasi alueen tullien keräämisestä. Usein tehtävän varasi itselleen joku rikas aatelinen, joka taas palkkasi käytännön tehtävän suorittamiseen jonkun toisen henkilön. Provinsseissa publikaaneihin suhtauduttiin kielteisesti ja halveksien, sillä he edustivat vierasta […]