Tunnustus

Tunnustus ilmaisee uskoa ja elämän suuntaamista sen mukaan. Tunnustaminen on oman itsensä jättämistä sen varaan, mihin tunnustaa uskovansa. Uskontunnustuksen lausuminen on kunnian antamista Jumalalle ja kiittämistä hänen pelastusteoistaan. Varhaisimmat kristittyjen tunnustukset olivat lyhyitä: ”Jeesus on Herra”, ”Jeesus on Kristus”, ”Herra Kristus”, ”Jeesus on Jumalan Poika” (Luuk. 9:20, Room. 10:9, Fil. 2:11, 1. Joh. 4:15). Suomen […]

Areiolaisuus

Areiolaisuus on saanut nimensä 300-luvulla vaikuttaneesta Aleksandrian presbyteeri Areioksesta (k. 336), ja sillä tarkoitetaan hänen opetuksiinsa pohjautuvaa ajattelutapaa. 300-luvulla käytiin opillinen kiista, jota on pidetty yhtenä kristillisen kirkon merkittävimmistä kiistoista. Siinä oli kyse kolminaisuusopista ja Kristuksen luonteesta eli kristologiasta. Areios opetti, että Kristuksessa ihmiseksi tullut Sana on eri olemusta kuin Isä. Kristuksen katsottiin kuuluvan luomakuntaan ja olevan siten Jumalan alapuolella. Hänen opetuksensa mukaan vain Isä on syntymätön, iankaikkinen. Opetus poikkesi myöhemmin vakiintui […]

Apostoliset isät

Apostolisilla isillä tarkoitetaan noin vuosina 95–150 jKr. eläneitä varhaiskirkon teologeja. Apostolisista isistä tunnetaan nimeltä ainakin Klemens (Rooman piispa), Ignatios (Antiokian piispa) ja Polykarpos (Smyrnan piispa). Apostolisten isien kirjoituksia luettiin ja arvostettiin seurakunnissa jo niiden syntyaikana. Niitä ei kuitenkaan otettu mukaan Uuden testamentin kaanoniin. Sisällöltään ja tyyliltään ne ovat hyvin kirjavia. Niissä käsitellään esimerkiksi erilaisia seurakunnan […]

Ihminen

Kristillinen oppi ihmisestä eli kristillinen antropologia pohjautuu Raamattuun. Vanhan testamentin mukaan Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen (lat. imago) ja kaltaisuuteensa (lat. similitudo). Ihmiselle annettiin maan hallinta, ja hän on siitä sekä omasta itsestään vastuussa Jumalalle. Syntiinlankeemuskertomuksen mukaan ihminen menetti alkuperäisen viattomuutensa, turmeltui ja tuli kuolevaiseksi (1. Moos. 3). Syntiinlankeemuksen jälkeenkin ihminen on yhä suhteessa Jumalaan. […]

Apostolinen uskontunnustus

Apostolinen uskontunnustus (lat. Symbolum Apostolicum) on vanhin ja meilläkin tunnetuin varhaiskirkon yleisistä eli ekumeenisista uskontunnustuksista. Se ilmaisee uskon kolmiyhteiseen Jumalaan. Apostolinen uskontunnustus kehittyi Rooman seurakunnan kastetunnustuksesta lännen kristikunnan uskontunnustukseksi. Se alkaa sanoilla: “Minä uskon Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan.” Messussa uskontunnustus luetaan saarnan jälkeen. Se voi olla joko apostolinen tai Nikean uskontunnustus. Apostolinen […]

Filioque

Filioque-lisäyksellä tarkoitetaan lännen katolisen eli latinalaisen kirkon lisäystä Toledon kirkolliskokouksessa 589 Nikean uskontunnustuksen kohtaan ”Pyhä Henki lähtee Isästä”. Tähän lisättiin ”ja Pojasta” (lat. filioque). Filioque-kiista on yksi idän ja lännen kirkon eroon johtaneista syistä. Kristillisen uskon mukaan Pyhässä Kolminaisuudessa ei ole mitään suurempaa tai pienempää, vaan kaikki jumalalliset persoonat ovat yksi Jumala. Isä, Poika ja […]

Armonvälineet

Luterilaisen kirkon uskon mukaan armonvälineet ovat välttämättömiä, jotta ihminen pelastuisi. Pyhä Henki suorittaa työnsä seurakunnassa Jumalan sanan ja sakramenttien välityksellä. Sen vuoksi Jumalan sanaa ja sakramentteja sanotaan armonvälineiksi. Luterilaisen kirkon sakramentteja ovat kaste ja ehtoollinen. Kirkon koko elämä helluntain jälkeen perustuu armonvälineiden varaan. Armonvälineiden kautta kirkko tuo ihmiset Kristuksen yhteyteen, niin että he pelastuvat synnin, […]

Spiritualiteetti

Spiritualiteetti tarkoittaa hengellisyyttä ja hengellistä elämää. Termi tulee latinan kielen sanasta spiritualis (= hengellinen). Spiritualiteetti on hengellistä elämää, jossa uskon käytännöllinen harjoittaminen toteutuu erityisesti muiden kristittyjen kanssa. Hengelliseen elämään kuuluvat muun muassa messuun osallistuminen, hiljaisuus ja mietiskely (meditaatio), yhteys toisiin uskoviin, rukous- ja hartaushetket, hengellinen laulaminen sekä retriitti, Raamatun lukeminen ja rukous. Spiritualiteetti korostaa hengellisen […]

Isä

Isä on kolmiyhteisen Jumalan ensimmäinen persoona, maailmankaikkeuden Luoja ja ylläpitäjä. Jeesus opetti kutsumaan Jumalaa Isäksi esimerkiksi Isä meidän -rukouksessa. Poika eli Kristus on Isästä iankaikkisuudessa syntynyt ja hän on samaa olemusta (lat. essentia) kuin Isä. Kristityt ovat Jumalan lapsia, mutta toisin kuin Kristus, he ovat luotuja. Isä viittaa Jumalaan kaiken alkuna. Nimitys ei täten tarkoita […]

Pyhimys

Pyhimys on roomalaiskatolisen kirkon virallisesti pyhäksi julistama henkilö, jolle määrätään kirkkovuodessa muistopäivä. Pyhimyksen muistopäivä on hänen kuolinpäivänsä, jolloin hänet korotettiin kirkkauteen. Suomen kirkossa pyhimysten muistaminen lakkasi, kun Ruotsin valtio toimeenpani reformaation 1500-luvulla, jolloin esimerkiksi Turun tuomiokirkosta poistettiin pyhimysalttarit ja tilalle asetettiin sotapäälliköiden ja muiden ylimysten hautamuistomerkkejä. Suomen vanhimmat kirkot ovat pyhimyksille vihittyjä (esimerkiksi Pyhän Jaakon […]

Takaisin sivun alkuun