Reaalipreesens

Reaalipreesens tarkoittaa Kristuksen todellista läsnäoloa pyhitetyssä ehtoollisleivässä ja viinissä. Ehtoollisen sakramentissa pappi konsekroi eli pyhittää ehtoollisaineet. Ehtoollisrukouksen yhteydessä pappi lausuu sanat, joita Kristus käytti asettaessaan ehtoollisen sakramentin: Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini. Ottakaa ja juokaa tästä, te kaikki. Tämä malja on uusi liitto minun veressäni. Kristuksen ruumis ja veri ovat todellisesti läsnä ehtoollisaineissa […]

Kolminaisuusoppi

Kolminaisuusoppi eli triniteettioppi (lat. trinitas) käsittelee kolmiyhteistä Jumalaa. Kolmiyhteinen Jumala on sen mukaan yksi olemus (lat. essentia), mutta Jumalalla on kolme persoonaa: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Kolminaisuusoppi on kristinuskon perustavin opinkappale eli dogmi. Se on pohjana kaikelle muulle kristilliselle opetukselle. Suhde kolminaisuuteen (lat. trin, kreik. trias) on ratkaiseva kriteeri arvioitaessa, onko jokin uskonnollinen suunta […]

Teodikea

Teodikea (kr. theos – Jumala, dike – oikeus) Teologian ja uskonnonfilosofian paradoksi, ongelma tai perustelu, jossa lähtökohtana on kristinuskon näkemys kaikkivaltiaasta ja kaikkihyvästä Jumalasta sekä syntiinlankeemuksen alaisesta maailmasta. Jumala tahtoo vain hyvää syntiinlankeemuksen alaisen maailman pahuudesta huolimatta. Paradoksi eli ristiriitainen vastakkainasettelu syntyy, jos nämä lähtökohdat nähdään toisensa poissulkevina. Eli voidaan esittää paradoksaalinen kysymys, miksei Jumala […]

Etsikkoaika

Etsikkoaika on aika, jolloin Jumala katsoo kansansa puoleen (Luuk. 1:68, 19:44) ja kutsuu ihmisiä. Etsikkoajalla voidaan viitata sekä yksityisen ihmisen elämänkaaren vaiheeseen että seurakunnan tilanteeseen, jolloin koetaan Jumalan erityisesti puhuttelevan. Kirkkovuodessa etsikkoa ika on esillä erityisesti 11. sunnuntaina helluntain jälkeen. 11. sunnuntai helluntaista Kirkkovuosikalenterissa

Pyhä

Pyhä (sanctus, sacer) eli sakraali on arjen ja maallisen, profaanin, vastakohta. Pyhällä tarkoitetaan yleensä jotakin asiaa ja paikka, joka on muusta erillään ja jolle on annettu erityisasema uskonnollisessa ajattelussa ja käyttäytymisessä. Pyhä on jotakin Jumalalle erotettua tai Jumalalle kuuluvaa. Pyhäksi nimittäminen ilmaisee suhteen siihen, millä on erityistä arvoa. Pyhyys perustuu symboliseen suhteeseen, joka voi olla […]

Usko ja tiede

Uskon ja tieteen ajatellaan toisinaan olevan ristiriidassa erityisesti maailman syntyyn liittyvissä kysymyksissä. Tämä näkemys liittyy erityisesti kreationismiin, ja toisaalta taas evoluutioteoriaan ja luonnontieteisiin. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon opetuksen mukaan usko ja tiede eivät ole ristiriidassa. Tiede tutkii maailman synnyn arvoitusta sekä luonnon ja ihmisen kehittymistä. Usko luottaa siihen, että kaiken takana on Jumalan luova tahto ja […]

Augustinus

Augustinus (354–430) on yksi kristillisen kirkon suurimmista ja eniten vaikuttaneista teologeista. Tagastesta, Numidiasta kotoisin olleen Augustinuksen isä oli Patricius-niminen virkamies. Äidiltään Monicalta Augustinus sai kristillisiä vaikutteita. Nuorukaisena Augustinus etsi ensin vastauksia aikansa filosofiasta, muun muassa uusplatonismista ja manikealaisuudesta. Hän sai perusteellisen koulutuksen Karthagossa ja toimi puhetaidon opettajana ensin Karthagossa ja Roomassa. Myöhemmin Augustinus opetti Milanossa, […]

Ihmisarvo

Ihmisarvo tarkoittaa kaikilla ihmisillä olevaa yhtäläistä ja luovuttamatonta arvoa. Kristinuskon mukaan jokainen ihminen on Jumalan luomistyönä arvokas riippumatta hänen ominaisuuksistaan tai saavutuksistaan. Ihmisarvon periaate on vaikuttanut monien maiden, muun muassa Suomen, perustuslakiin. Se on myös keskeisessä osassa esimerkiksi Immanuel Kantin filosofiassa. Ihmisarvon periaate on myös esimerkiksi diakonian ja muun syrjäytettyjen aseman hyväksi tehdyn työn taustalla.

Katekismus

Katekismus on lyhyt esitys kirkon opista. Katekismus tulee kreikankielisestä sanasta katekhismos, opetus. Sana tarkoittaa erityisesti kysymyksin ja vastauksin tapahtuvaa opetusta. Katekismusta on käytetty mm. kinkereillä ja rippikouluissa. Katekismus syntyi huoneentauluista eli seinätauluista, joista kristinuskon totuuksia opeteltiin. Niitä luettiin ja voitiin vaihtaa säännöllisin väliajoin. Sisällysluettelo [piilota] 1 Lutherin katekismukset 2 Nykyään käytössä oleva katekismus 3 Aiemmat […]

Tunnustus

Tunnustus ilmaisee uskoa ja elämän suuntaamista sen mukaan. Tunnustaminen on oman itsensä jättämistä sen varaan, mihin tunnustaa uskovansa. Uskontunnustuksen lausuminen on kunnian antamista Jumalalle ja kiittämistä hänen pelastusteoistaan. Varhaisimmat kristittyjen tunnustukset olivat lyhyitä: ”Jeesus on Herra”, ”Jeesus on Kristus”, ”Herra Kristus”, ”Jeesus on Jumalan Poika” (Luuk. 9:20, Room. 10:9, Fil. 2:11, 1. Joh. 4:15). Suomen […]

Takaisin sivun alkuun