Dogma, Dogmi

Dogmi (kr. dogma) tarkoittaa oppia, oppilauselmaa ja kristillistä uskontotuutta. Keskeisimmät kirkon dogmit ovat dogmi kolmiyhteisestä Jumalasta sekä dogmi Kristuksesta Jumalan Poikana, joka on tosi Jumala ja tosi ihminen ja joka on inkarnoitunut eli syntynyt ihmiseksi sovittaakseen ihmiskunnan synnit. Dogmit on alun perin laadittu puolustamaan oikeaa kristillistä uskoa harhaoppeja vastaan tilanteissa, joissa on täytynyt määritellä kristillisyyden […]

Usko

Usko on luottamusta Jumalan lupauksiin ja hänen pelastavaan voimaansa (1. Moos. 15:6, 2. Aik. 20:20, Joh. 3:16, Room. 3:22) sekä turvautumista Kristukseen (Matt. 9:29). Usko on Jumalan lahja, jonka hän itse vaikuttaa (Ef. 2:8). Uskossa ihminen vastaanottaa Jumalan armon ja vanhurskauden (Room. 5:1). Apostolit julistivat pelastusta Kristuksessa kehottaen: ”Usko Herraan Jeesukseen, niin pelastut.” (Ap. t. […]

Synti

Synti erottaa ihmisen elämän lähteestä, Jumalasta. Jumalan luomisessaan ilmaisema tahto on, että ihminen eläisi siinä rakkaudessa, jota Hän itse osoittaa. Jumalan hyvää tahtoa ilmaisevat 10 käskyä sekä Kristuksen opetukset ja esimerkki. Niiden hylkääminen ja rikkominen niitä vastaan tuhoaa ihmisen oman elämän ja särkee hänen suhteensa niin Jumalaan kuin lähimmäiseen ja koko luomakuntaan. Raamatun syntiinlankeemuskertomus (1. […]

Augsburgin tunnustus

Augsburgin tunnustus on keskeisin luterilaisista tunnustuskirjoista. Sen laati pääasiassa Filip Melanchton Augsburgin valtiopäiville 1530. Tunnustus esittelee uskonpuhdistukseen liittyneiden seurakuntien opinkäsityksen. Kirkkolaki ja kirkkojärjestys sisällyttävät sen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustusten joukkoon. Se alkaa sanoilla: ”Meidän seurakuntamme opettavat suuren yksimielisyyden vallitessa – –”. Luterilaiset tunnustuskirjat – Augsburgin tunnustus 

Sakramentti

Evankelis-luterilaisessa kirkossa on kaksi sakramenttia: kaste ja ehtoollinen. Sakramentit (lat. sacramentum, kr. mysterion) ovat kirkon pyhiä toimituksia, jotka Jeesus Kristus on asettanut. Kristus itse on niissä läsnä ja jakaa armoaan näkyvien aineiden välityksellä. Sakramentit ovat Jumalan armon ja rakkauden näkyviä merkkejä, joiden kautta hän pelastaa kadotuksesta, tekee ihmisen hengellisesti eläväksi, puhdistaa hänet synnistä ja ravitsee […]

Siunaus

Kristillisen käsityksen mukaan siunaus on Jumalan läsnäoloa ja huolenpitoa tässä maailmassa. Kristillisessä kirkossa siunaus liittyy tapahtumiin, joissa Jumalan rakkaus näkyy erityisesti maailmassa. Jumala siunasi ihmisen, kaiken elollisen ja koko luomakunnan sen jälkeen, kun hän oli päättänyt luomistyönsä. Herran siunaus Herran siunaus, toiselta nimeltään Aaronin siunaus (4. Moos. 6:24–26), kuului aikanaan israelilaiseen temppelijumalanpalvelukseen. Kirkko ei ottanut […]

Parannus

Parannuksella voidaan tarkoittaa joko kääntymystä kristityksi tai kristityn jokapäiväiseen kilvoitteluun liittyvää kääntymistä Jumalan puoleen. Parannuksen tekeminen tarkoittaa sitä, että synti opitaan tuntemaan, sitä kadutaan ja siitä luovutaan. Katumus ja synnin tunteminen ovat lain vaikutuksia. Jotta lain aikaansaama katumus ei johda epätoivoon, tarvitaan uskoa armolli seen Kristukseen. Parannukseen kuuluu siis myös usko siihen, että Kristus on […]

Korkeakirkollisuus

Nimitys korkeakirkollisuus on lähtöisin anglikaanisen kirkon High Church -suunnasta. Se korostaa kirkollista perinnettä, pappisvirkaa ja sakramentteja. Jumalanpalveluksen muodoissa suuntaus on lähellä katolista kirkkoa. Korkeakirkollisuutta edelsi Saksassa 1800-luvun puolivälissä niin sanottu uusluterilaisuus. Varsinainen korkeakirkollinen yhteenliittymä muodostui Saksassa vuonna 1918. Korkeakirkollisia liikkeitä on esiintynyt myös Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa sekä reformoiduissa kirkoissa Sveitsissä, Ranskassa ja Alankomaissa. […]

Kuolema

Kristillisen käsityksen mukaan kuolema merkitsee ajallisen elämän päättymistä, jonka jälkeen alkaa ikuinen elämä taivaassa Jumalan luona. Kristillisen käsityksen mukaan kuolema on seurausta ensimmäisestä synnistä eli siitä, kun ihminen paratiisissa valitsi erkaantua Jumalasta. Jeesus toi ihmisen ja Jumalan taas yhteen, ja siksi ihmisellä on mahdollisuus ajallisen elämän päättyessä jatkaa elämää iankaikkisesti. Jos ihminen ei jatka iankaikkiseen […]

Uhri

Uhri on Raamatun keskeisimpiä käsitteitä. Mooseksen laissa mainitaan erilaisia uhreja, esimerkiksi teurasuhri, polttouhri, ruoka-, juoma- ja suitsutusuhri. Jerusalemin temppelin edustalla oli suuri polttouhrialttari, ja uhraaminen kuului papin tärkeimpiin tehtäviin. Uhraamisen tarkoituksena oli kiittää Jumalaa, luvata hänelle jotakin tai pyytää häneltä jotakin. Erityisesti uhrattiin syyllisyyden sovittamiseksi (ks. esimerkiksi suuren sovituspäivän uhrit, 3. Moos. 16). Jerusalemin temppelissä […]

Takaisin sivun alkuun