30.3.2023 Paasto Kristillinen paasto on pidättäytymistä tietyistä ruuista (esimerkiksi lihasta) tai joistakin etuoikeuksista tai nautinnoista. Se voi myös olla pyrkimystä yksinkertaiseen elämäntyyliin. Paasto on kirkkovuodessa valmistautumisaikaa suureen Kristus-juhlaan. Tärkein paastojakso on pääsiäistä edeltävä paastonaika (suuri paasto), joka kestää 40 päivää Kristuksen autiomaapaaston esikuvan mukaisesti. Adventtipaasto on paastoa jouluun. Tärkeintä paastossa on keskittyminen Jumalan ja lähimmäisen rakastamiseen itsekieltäymyksen […]
30.3.2023 Kadotus Kadotus oli alun perin juutalaisen apokalyptiikan käsite, joka sisältyi myös alkukristilliseen julistukseen pelastuksesta. Se esiintyy ensimmäisen kerran Raamatussa Danielin kirjassa, Dan. 12:2. Kadotukselle rinnakkaisia käsitteitä ovat helvetti ja Tuonela. Tuonela viittaa myös mytologisiin kuolleiden asuinsijoihin – sana esiintyy muun muassa Kalevalassa. Kadotus tai helvetti mielletään vastakohtana taivaalle. Kristillisen uskon mukaan ihminen on luotu elämään rakkauden […]
30.3.2023 Sielu Sielu on yhteydessä ihmisen elämään ja henkeen. Ihminen on kokonaisuus, johon kuuluvat ruumis ja sielu. Raamatussa sielu kuvaa ihmisen henkistä olemusta, jota ilman ihmisellä ei olisi elämää. Muovattuaan ihmisen maan tomusta Jumala puhalsi häneen elämän henkäyksen (1.Moos.2:7). Kuollessa henkäys poistuu. Sielu-sanalla kuvataan myös ihmisten kiitollisuutta Jumalaa kohtaan. Neitsyt Maria kunnioitti Jumalaa sanomalla ”Minun sieluni ylistää […]
30.3.2023 Lunastus Lunastus merkitsee Kristuksen ristillä tekemää pelastavaa työtä, jolla hän on saanut langenneen ihmisen vapaaksi synnin, kuoleman ja Saatanan vallasta ja maksanut sen hintana oman elämänsä. Lunastus on perustana sille, että ihminen voi pelastua. Pelastumista kuvataan myös käsitteillä sovitus ja vanhurskauttaminen
30.3.2023 Absoluutio Absoluutio tulee latinan kielen sanasta absolvere, päästää, vapauttaa. Sanalla tarkoitetaan synninpäästöä ripin yhteydessä. Valta julistaa synnit anteeksi perustuu Kristuksen antamaan lupaukseen ja valtuutukseen apostoleille: ”Ottakaa Pyhä Henki. Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksiannetut” (Joh. 20:22–23). Synninpäästön voi julistaa pappi, muu seurakunnan työntekijä tai seurakuntalainen. Ripin vastaanottajaa koskee vaitiolovelvollisuus. Tietoa sielunhoidosta Tietoa ripistä
30.3.2023 Nikean uskontunnustus Myös nikealais-konstantinopolilaisena uskontunnustuksena tunnettu Nikean tunnustus on yksi vanhan kirkon kolmesta yleisestä eli ekumeenisesta ja katolisesta uskontunnustuksesta. Se alkaa sanoilla: Me uskomme yhteen Jumalaan, kaikkivaltiaaseen Isään, taivaan ja maan, kaiken näkyvän ja näkymättömän Luojaan – –. Uskontunnustus ilmaisee kristillistä uskoa Pyhään Kolminaisuuteen. Nikean uskontunnustus on apostolisen uskontunnustuksen laajennus, ja se on saanut muotonsa Nikean (325) […]
30.3.2023 Johdatus Johdatuksella tarkoitetaan maailmassa toteutuvaa Jumalan tahtoa, ohjausta ja huolenpitoa. Kristitty voi nähdä Jumalan johdatuksen sekä arkisissa asioissa että elämän suurissa ratkaisuissa, tosin usein vasta jälkeenpäin. Puhe Jumalan johdatuksesta ilmaisee vakaumuksen, että elämän vaíheet eivät syvimmiltään ole ihmisen omissa käsissä, vaan Jumalan viisaan tahdon varassa.
30.3.2023 Perisynti Perisynti (latinaksi peccatum originale) tarkoittaa ihmisen olemukseen kuuluvaa taipumusta pahaan. Kirkkoisä Augustinuksen mukaan jokaisessa ihmisessä on ominaisuus, joka selittää maailmassa olevat pahat asiat: itsekkyyden ja rakkaudettomuuden. Martti Lutherin Ison Katekismuksen mukaan perisynnistä kasvavia pahan hedelmiä ovat esimerkiksi epäusko, harhaoppi, epäjumalanpalvelus, ylimielisyys, epätoivo, Jumalan sanan halveksiminen, murha, epäsiveellisyys, varkaus ja petos. Perisynti on peräisin syntiinlankeemuksesta. Se […]
30.3.2023 Predestinaatio-oppi Predestinaatio- eli ennaltamääräämisoppi on eri muunnelmin esiintynyt käsitys, jonka mukaan Jumala on edeltäkäsin määrännyt osan ihmisistä pelastukseen (ns. yksinkertainen predestinaatio) tai osan ihmisistä pelastukseen ja osan kadotukseen (ns. kaksinkertainen predestinaatio). Predestinaatio-opit rajoittavat ihmisen tahdonvapautta, sillä ihminen ei voi omilla valinnoillaan vaikuttaa iankaikkiseen kohtaloonsa. Luterilainen käsitys predestinaatiosta Luterilainen kirkko ei ole omaksunut kaksinkertaista predestinaatio-oppia, mutta se […]
30.3.2023 Luoja Luoja on Jumalasta käytetty nimitys. Jumala on Luoja, sillä hän on luonut kaiken tyhjästä. Luoja viittaa Kolmiyhteisen Jumalan ensimmäiseen persoonaan, Isään. Kristillinen luomiskäsitys perustuu luomiskertomukseen (1. Moos. 1–2). Siinä on myyttisessä muodossa ilmaistu näkemys maailman synnystä ja ihmisen paikasta tässä kokonaisuudessa. Luominen ei ole vain kerran tapahtunutta, vaan jatkuva Jumalan teko, joka pitää elämää yllä. […]