Öylätti on ehtoollisleipä (lat. myös hostia). Sana öylätti johtuu latinan sanasta oblatum, joka tarkoittaa eteen kannettua. Kirkon varhaisina aikoina oli tapana, että kansa toi lahjansa alttarille ennen ehtoollisen viettoa. Alttarille kannettiin myös leipää ja viiniä, joista osa erotettiin siunattavaksi ja jaettavaksi ehtoollisaterialla. Ehtoollinen

Jumalanpalveluksella tarkoitetaan kirkon jumalanpalveluselämään kuuluvaa tapahtumaa, esimerkiksi messua, kastetta, hautaan siunaamista tai rukoushetkeä. Suomen kielen sana jumalanpalvelus (saks. Gottesdienst, ruots. gudstjänst) ilmaisee tapahtuman luonteen: toisaalta Jumala palvelee ihmistä ja toisaalta ihminen palvelee ja ylistää Jumalaa. Katekismuksen mukaan ”pyhäpäivän jumalanpalvelus on kohtaamispaikka, jossa Jumala itse puhuu meille ja me hänelle.” Myös kristityn arkinen elämä on jumalanpalvelusta. […]

Doksologia on kreikkaa ja tarkoittaa ylistystä. Monet rukoukset päättyvät doksologiaan, esimerkiksi Isä meidän -rukous. Myös Pieni kunnia (“Kunnia Isälle ja Pojalle – –”) on doksologia. Ehtoollisrukouksen päätösdoksologiassa (“Hänen kauttaan, hänen kans saan – –”) ylistetään Isää Kristuksen kautta.

Halleluja-huudahdus on alun perin hepreaa ja tarkoittaa kiittäkää Herraa. Halleluja on ylistyslaulu, joka on periytynyt kristilliseen jumalanpalvelukseen juutalaisesta synagogapalveluksesta. Messussa halleluja esiintyy erityisesti evankeliumin yhteydessä ja päätösylistyksessä. Se on yksi jumalanpalveluksen akklamaatioista.

Credo on latinaa ja tarkoittaa suomeksi (minä) uskon. Tavallisesti credolla tarkoitetaan uskontunnustusta. Uskontunnustus on messun pysyvä osa, jolla seurakunta vastaa lukukappaleissa, evankeliumissa ja saarnassa kuultuun Jumalan puhutteluun. Credo on yhteisön eli kirkon julkinen tunnustautuminen perimmäiseen totuuteen, jonka Jumala on ilmoittanut. Samalla se on Jumalan hyvien tekojen ylistämistä. Luterilaisten tunnustuskirjojen pohjana on kolme uskontunnustusta, apostolinen (Apostolicum), […]

Ristikulkue tai ristisaatto on messun alussa ja lopussa oleva kulkue, joka muodostuu messun toimittajista, avustajista ja mahdollisista kynttilänkantajista. Kulkuetta johtaa ristinkantaja. Kulkueen asetuttua ristinkantaja vie ristin kirkon kuoriin sille varatulle paikalle. Ristikulkue kuvaa Kristuksen tuloa maailmaan ja messua viettävän seurakunnan keskelle (Matt. 18: 20). Kulkueen kärjessä kannettavat risti ja kynttilät kuvaavat Kristusta maailman valona ja […]

Tuomasmessu kuuluu kirkon kokeileviin erityisjumalanpalveluksiin. Messu on saanut nimensä apostoli Tuomaasta, joka epäili Jeesuksen ylösnousemusta. Messun nimi viestii, että tilaisuuteen ovat kaikki etsijät tervetulleita. Tuomasmessu on syntynyt Suomessa. Tuomasmessun ydin on ehtoollinen. Esirukousjakson aikana voi jättää esirukouspyynnön rukousalttarille tai pyytää henkilökohtaista keskustelua ja rukousta. Messussa käytetään uusimuotoista hengellistä musiikkia, kuten ranskalaisen Taizé-yhteisön piirissä syntyneitä lauluja. […]