30.3.2023 Elevaatio Elevaatio (lat. elevatio) tarkoittaa kohottamista. Messussa elevaatio merkitsee pyhitettyjen ehtoollisaineiden kohottamista seurakunnan nähtäväksi ehtoollisen asetussanojen yhteydessä Ehtoollisesta
30.3.2023 Metallimessu Metallimessut ovat luterilaisia jumalanpalveluksia, joissa hevimusiikki on olennaisessa osassa. Helsingissä metallimessuja on järjestetty vuodesta 2005 alkaen, ja niitä pidetään nykyisin myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Metallimessuja alettiin toteuttaa, koska pidettiin tärkeänä, että myös tunnustavalla kristillisellä hevimusiikilla on paikka yleisessä jumalanpalveluksessa. Luterilaisuudessa musiikilla on perinteisesti keskeinen rooli. Se on kuitenkin vain väline sanoman esille tuomiseen. Ensimmäisen metallimessun luoneeseen […]
30.3.2023 Absoluutio Absoluutio tulee latinan kielen sanasta absolvere, päästää, vapauttaa. Sanalla tarkoitetaan synninpäästöä ripin yhteydessä. Valta julistaa synnit anteeksi perustuu Kristuksen antamaan lupaukseen ja valtuutukseen apostoleille: ”Ottakaa Pyhä Henki. Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksiannetut” (Joh. 20:22–23). Synninpäästön voi julistaa pappi, muu seurakunnan työntekijä tai seurakuntalainen. Ripin vastaanottajaa koskee vaitiolovelvollisuus. Tietoa sielunhoidosta Tietoa ripistä
30.3.2023 Saarna Saarna on jumalanpalveluksen puheosuus. Se perustuu evankeliumikirjassa kullekin päivälle annettuun raamatuntekstiin, useimmiten evankeliumiin. Saarnaava pappi puhuu saarnastuolista tai lukupulpetin luota. Joskus saarna voidaan toteuttaa myös esimerkiksi keskustelun tai näytelmän keinoin. Saarna sijoittuu jumalanpalveluksessa sanaosaan päivän evankeliumin lukemisen ja uskontunnustuksen väliin. Saarnaa on luterilaisessa perinteessä kutsuttu armonvälineeksi. Saarnan tehtävä on herättää ajatuksia Raamatun teksteistä, synnyttää ja kasvattaa uskoa sekä rakentaa ja vahvistaa […]
30.3.2023 Kirkolliset ilmoitukset Kirkollisia ilmoituksia ovat viikon aikana kastettujen, avioliittoon aikovien ja kuolleiden nimet. Ne luetaan jumalanpalveluksessa esirukouksen jälkeen, ja heidän puolestaan rukoillaan.
30.3.2023 Jumalan karitsa Kristusta sanotaan Jumalan karitsaksi (lat. Agnus Dei). Symbolinen nimitys kuvaa hänen täydellistä uhriaan, kun hän kuoli ihmisten syntien puolesta. Juutalaiset uhrasivat karitsoja temppelissä, ja niillä oli myös keskeinen rooli juutalaisen pääsiäisen vietossa. Pääsiäisenä karitsa teurastettiin syntiuhrina. Sen vuoksi lammas on keskeinen kristillinenkin symboli. Agnus Dei messussa Jumalan karitsa on myös jumalanpalvelukseen kuuluva, hyvin vanha hymni. […]
30.3.2023 Aamen Aamen on hepreaa ja tarkoittaa varma, luotettava, varmasti, totisesti, tapahtukoon niin. Lausutulla tai lauletulla aamenella seurakunta yhtyy rukouksiin esimerkiksi messussa, rukoushetkissä ja kirkollisissa toimituksissa. Kirkkoisä Augustinuksen mukaan aamen on kuin allekirjoitus. Jeesus aloitti arameankielisen puheensa usein tällä juhlallisella heprean sanalla. Useimmiten sana aamen on tällöin käännetty ilmaisulla totisesti (esim. Mark. 3:28, Joh. 1:51). Paavalin kirjeissä […]
30.3.2023 Messukasukka Messukasukka on messua eli ehtoollisjumalanpalvelusta johtavan liturgin käyttämä alban ja stolan päälle pantava pyöreähkö, viittamainen ylävartalon peittävä vaate, joka noudattaa kirkkovuoden sen hetkistä liturgista väriä. Sitä käytetään ainoastaan messussa eli ehtoollisjumalanpalveluksessa. Edestä ja takaa pe ittävä vaate kuvaa lainavanhurskautta: pappi on pukeutunut vaatteeseen, joka antaa hänelle uuden muodon inhimillisistä ominaisuuksista huolimatta. Samalla tavalla Jumala näkee […]
30.3.2023 Admissio Admissio on latinaa ja tarkoittaa laskemista, päästämistä ja kirkollisessa kielenkäytössä erityisesti ehtoolliselle laskemista. Ehtoolliselle osallistuminen edellyttää kastetta ja riittävää opetusta. Kastettu lapsi, jolle on opetettu ehtoollisen merkitystä, saa osallistua ehtoolliseen yhdessä vanhempansa tai muun hänen kristillisestä kasvatuksestaan huolehtivan kirkon konfirmoidun jäsenen kanssa. Kastettu seurakunnan jäsen, joka osallistuu rippikoulu un, voi ehtoollisopetusta saatuaan osallistua ehtoolliseen seurakunnan […]
30.3.2023 Virsi Virsi on ensisijaisesti yhteislauluksi tarkoitettu runomittainen hengellinen laulu. Virsien laulamista sanotaan joskus veisaamiseksi. Virrellä tarkoitetaan lähinnä kirkolliskokouksen hyväksymän Virsikirjan sisältämiä lauluja, mutta myös monien herätysliikkeiden lauluja kutsutaan virsiksi. Virret johdattavat laulajansa yhteiseen rukoukseen, kiitokseen ja ylistykseen. VerkkovirsikirjaMusiikki- ja virsitietoa