30.3.2023 Luonnollinen moraalilaki Ihminen on Jumalan kuva, ja ihmisen luontoon on ”sisäänrakennettu” moraalinen toimintatapa; ihmisen sydämeen on luomisessa kirjoitettu käsitys hyvästä ja pahasta. Sitä kutsutaan luonnolliseksi moraalilaiksi. Kultainen sääntö on jokaisen sydämeen piirtyvä rakkauden laki, jonka mukaan ihminen on luotu elämään. Ihmiset voivat tunnistaa rakkauden lain vaatimukset. Se kehottaa ihmistä toimimaan kultaisen säännön ja rakkauden kaksoiskäskyn mukaan. Luonnollinen […]
30.3.2023 Kihlaus Kihlaus on lupaus, sopimus siitä, että kihlapari solmii tulevaisuudessa avioliiton. Kihlapari hankkii usein sormukset, jota pidetään vasemmassa nimettömässä. Kihlauksella ei ole enää suurta juridista merkitystä. Kihlaus on sopimus, mutta sen purkamista ei pidetä lain tarkoittamana sopimusrikkomuksena. Kihlakumppanin ei tarvitse todistaa oikeudenkäynnissä kihlakumppaniaan vastaan muuta kuin vapaaehtoisesti. Avioliittoon vihkiminen Tukea parisuhteeseen
30.3.2023 Anteeksiantamus Jumala antaa Kristuksen sovitustyön tähden ihmisen synnit anteeksi armonvälineiden kautta. Jeesus ilmoitti, ettei hän tullut kutsumaan hurskaita vaan syntisiä (Mark. 2:17) ja että hänellä on Jumalan valtuuttamana oikeus antaa syntejä anteeksi maan päällä (Mark. 2:10). Kasteessa ihminen saa kaikki syntinsä anteeksi ja hänet puetaan Kristuksen puhtauteen. Ehtoollisen sakramentti merkitsee syntien anteeksiantamisen ja sovituksen ateriaa (Matt. […]
30.3.2023 Avioero Kirkon ajattelussa avioliiton toivotaan kestävän koko eliniän, mutta avioliiton osapuolet eivät aina onnistu ihanteen tavoittamisessa. Pariskunnan keskinäiset ristiriidat voivat olla niin suuria, että yhteinen elämä ei onnistu. Tällaisessa tilanteessa avioero on mahdollinen ja joskus jopa suositeltava inhimillinen ja lähimmäisenrakkauden mukainen ratkaisu. Vanhan ja Uuden testamentin mukaan avioero on mahdollinen. Kirkko on halunnut pitää kiinni Jeesuksen […]
30.3.2023 Köyhyys Luterilainen kirkko tukee köyhien elämää kaikessa toiminnassaan ja erityisesti diakonian kautta. Diakoniatyöntekijät kohtaavat köyhyyttä päivittäin. Viime vuosien sosiaalipoliittinen tutkimus on osoittanut lukuisin esimerkein, että taloudellista köyhyyttä esiintyy myös hyvinvointivaltiossa. Kirkko pyrkii toiminnallaan helpottamaan köyhien ahdinkoa ja vaikuttamaan päätöksentekijöihin köyhyyden vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Työttömyys, sairaus, ylivelkaantuminen ja asunnottomuus ovat esimerkkejä köyhyyden syistä ja seurauksista.
30.3.2023 Kymmenen käskyä Kymmenen käskyä eli dekalogi ilmaisee elämän peruslain: mitä meidän tulee tehdä ja mitä jättää tekemättä (Katekismus, 1999). Martti Lutherin Ison katekismuksen mukaan käskyt ovat lakeja ja vaatimuksia. Ne velvoittavat elämään Jumalan tahdon mukaan, mutta myös paljastavat ihmisen turmeltuneisuuden. Tällöin käskyt ajavat ihmisen Jumalan luokse. Nykyisessä Katekismuksessa käskyt ovat Lutherin Vähästä katekismuksesta periytyneessä muodossa: Minä olen […]
30.3.2023 Ristin teologia Lutherin teologiaa kutsutaan “Ristin teologiaksi”. Sillä tarkoitetaan ajattelutapaa, jonka mukaan Jumala on erityisellä tavalla läsnä kaikenlaisessa yksinäisyydessä ja kärsimyksessä. Ristin teologian mukaan Jumala taistelee ja kärsii jokaisen ihmisen rinnalla. Jumalan valta voi olla piiloutunut heikkouteen tai kunnia häpeään, sillä Lutherin mukaan Jumala on “kätkeytynyt vastakohtaansa”. Kärsimys ei siis ole merkki Jumalan poissaolosta tai heikkoudesta. Luther […]
30.3.2023 Ilmasto-ohjelma Kirkon ilmasto-ohjelma julkaistiin keväällä 2008. Sen teemoina ovat kiitollisuus, kunnioitus ja kohtuus. Se antaa seurakunnille, kirkon jäsenille sekä kirkon hallinnolle ja palvelujärjestöille selkeitä suosituksia siitä, miten ilmastoa voidaan suojella. Ilmasto-ohjelman muotoileminen käynnistyi toukokuussa 2007, kun 12 kirkolliskokousedustajaa ehdotti kirkolle oman ilmasto-ohjelman laatimista. Ohjelma sisältää teologisen, eettisen ja käytännöllisen tason. Siinä kerrotaan, miten ja miksi kirkon […]
30.3.2023 Agape Agape on kreikkaa ja tarkoittaa epäitsekästä rakkautta. Jumalan rakkaus syntistä ihmistä kohtaan on agape-rakkautta. Tällainen ajattelu pohjautuu luterilaiseen ristin teologiaan. Agape-rakkauden vastakohtana pidetään omaa etua tai mielihyvää etsivää eros-rakkautta. Agapella tarkoitetaan myös ensimmäisten kristittyjen rakkauden ateriaa eli ehtoollista. Ehtoollinen
30.3.2023 Kultainen sääntö Kultaisella säännöllä tarkoitetaan Jeesuksen opetusta Vuorisaarnassa: “Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” (Matt. 7:12) Kultainen sääntö on keskeinen kristillisessä lähimmäisenrakkauteen kannustavassa etiikassa. Samanlainen ohje esiintyy hieman erilaisessa muodossa monissa muissa uskonnoissa ja aatesuunnissa, esimerkiksi buddhalaisuudessa, taolaisuudessa ja juutalaisuudessa.