Armolahjalla tarkoitetaan Jumalan antamaa lahjaa tai kykyä (kr. kharisma). Uuden testamentin kielenkäytössä armolahja tarkoittaa sekä yksittäisen seurakuntalaisen erityiskykyjä tai panosta oman seurakuntansa rakennukseksi (1. Kor. 1:4–7, 12:4–11) että virkaan erotetun saamaa kutsua ja lahjaa seurakunnan palvelemisessa ( 1.Tim 4:14, 2.Tim. 1:6).
Rinnakkaisnimitys hengellinen lahja tai henkilahja viittaa kykyjen ja tehtävien lahjoittajaan, Jumalaan, joka jakaa lahjoja ja tehtäviä eri ihmisille niin kuin tahtoo. Armolahja ei ole Jumalan antama ”palkinto” eikä ihmisen ”ansio” Jumalan tai muiden ihmisten edessä.